Blueskuningattaren elämä esille niin kuin se ansaitseekin tulla esitetyksi – arviossa Mape Ollilan ”Erja Lyytinen – Blueskuningatar”
Suomalaisen bluesin kärkinimiin lukeutuva Erja Lyytinen sai viime syksynä tähänastisen elämänsä ja uransa kirjan kansien väliin Mape Ollilan kirjoittamana. Parisataa sivua sisältävä opus tekee sukelluksen suomalaisen blueskuningattaren elämänvaiheisiin ja avaa ihailtavan avoimesti niin Lyytisen elämää kuin hänen ajatuksiaankin.
Vielä kymmenen vuotta sitten Erja Lyytinen oli suhteellisen tuntematon suurelle suomalaiselle yleisölle, mutta tuohon mennessä Lyytinen oli tehnyt jo useamman albumin verran musiikkia saksalaisen levy-yhtiön kautta ja verkostoitunut bluesmaailmassa. Vuonna 2012 blueskuningatar tuli suomalaisille hieman tutuksi ”Tanssii Tähtien Kanssa” -TV-formaatin kautta, mutta viimeistään vuoden 2017 ”Tähdet tähdet” -ohjelman lähetysten kautta Lyytinen nousi lisää suuren yleisön näkyville. Toki ne, jotka käyvät kuuntelemassa ja tukemassa elävää musiikkia, ovat voineet nähdä aktiivisesti kiertävän Lyytisen keikoilla useaan otteeseen 2010-luvulla.
Kuten mikä tahansa elämäkertakirja ja bändihistoriikki, alkaa Lyytisenkin tarina elämän alusta. Lyytisen elämänpolku bluesiin ja rokkiin on ollut melko poikkeuksellinen: taustalla on pitkä historia musiikinopintoja sekä runsas nippu esiintymiskokemusta jo lukioikäisestä lähtien. Erityisen merkittävän ja poikkeuksellisen tästä tekee tietenkin se, että nainen on näin toiminut. Omien sanojensa mukaisesti Lyytinen ei kuitenkaan ole kokenut naisena olemista blues-genressä ongelmaksi, vaikka ainahan epäilijöitä matkan varrelle mahtuu.
Mainos päättyy
Lyytisen ura ja elämä on monessa suhteessa erikoinen ja todella menestynyt, mutta erityisesti hänen maanläheinen ja lämmin asenteensa sekä elämänkatsomuksensa tekevät hänestä entistä kiinnostavamman persoonan. Kirjailija Mape Ollila on muotoillut Lyytisen sanat ja ajatukset soljuvaksi osaksi tapahtumakulkua, minkä seurauksena lukijasta tuntuu pitkälti siltä kuin itse Lyytinen olisi äänessä eikä niinkään kirjailija. Esille on tuotu myös Erja Lyytisen läheisten yhteistyökumppanien ja ystävien sanoja, jotka valottavat ja tuovat toisenlaista perspektiiviä Erjan elämästä. Kirjan sivuille on luonnollisesti liitetty kuvia matkan varrelta, mutta niitä on lisätty harkiten ja huolella, eikä niillä ole kasvatettu sivumäärää tarkoituksella.
”Erja Lyytinen – Blueskuningatar” on helppolukuinen, lämmin ja paikoin hauskakin teos, joka valottaa Lyytisen elämää miellyttävällä tavalla. Elämän rosoisuuksia ei ole yritetty silotella turhaan, eikä kirjailija pyri glorifoimaan Lyytistä, vaikka tähän aihetta olisikin. Erityisesti mieltäni lämmittivät hetket, joissa Lyytinen avasi maailmankatsomustaan ja ajatuksiaan itsestään. Vaikka Lyytinen ei sitä tuokaan ilmi kirjassa, on hänessä selvästi taipumusta filosofointiin. Lyytisen elämäkerta on mainio ja kattava lukupaketti, etenkin niille, jotka eivät olet blueskuningattareen perehtyneet.
8/10
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen