Bonfire – Pearls

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 17.3.2016

Bonfire juhlistaa huomenna 18.3 heidän 30-vuotista uraansa julkaisemalla ”Pearls”-kokoelman. Ensimmäinen levy sisältää 13 ja toinen yhdeksän kappaletta. Levyiltä löytyy yhtyeen hittejä ja vähemmän tunnettuja kappaleita, jotka on äänitetty uudelleen. Kerrottakoon niille, joille yhtye ei ole tuttu, että kyseessä on saksalainen hard rock- yhtye, jonka musiikki on suoraviivaista rockia ja lyriikat kertovat usein rakkaudesta. Osassa kappaleissa ylistetään rakkauden helppoutta ja vastaavasti toisissa pyydetään toista mahdollisuutta romanssille. Rakkauslaulut ovat monien bändien tavaramerkki, eikä siis ole ihme, että itselleni tuli yhtyeen musiikista mieleen mm. Bon Jovi ja Whitesnake. Bonfiren nykyisen laulajan David Reecen ääni tuo mieleen yhtäläisyyksiä Whitesnaken David Coverdalen kanssa.

Ensimmäisen levyn aloittaa ”Strike Back,” joka on mielenkiintoa herättävä, tiukka rock-kappale. Kertosäe on tarttuva, ja kappaleen lyriikat ottavat kantaa ylenpalttiseen elämäntyyliin. Seuraavana tulee ”Under Blue Skies”, joka alkaa hienolla kitarasoololla mutta jää muuten hiukan tasapaksuksi itseään toistavuuden takia. ”Proud Of My Country” kertoo omaa tarinaansa siitä, kuinka historian tapahtumat voivat leimata ihmisiä pitkäksi aikaa. Kappaleen kertoja kuvailee, kuinka kohtasi ennakkoluuloja kerrottuaan olevansa saksalainen. Laulussa otetaan kantaa siihen, ettei menneiden tapahtumien pitäisi vaikuttaa käsityksiin toisista ihmisistä vaan kaikki tulisi kohdata omina persooninaan. Itse kappale on hienon sanoituksen ohella menevä ja sisältää Bonfirelle tyypillisiä kitarasooloja. Se on hiukan maailmanparannuskappaleen oloinen, mutta silti hyvä. Levyltä löytyy myös cover-kappale, Lynyrd Skynyrdin ”Sweet Home Alabama.” Se ei vedä vertoja alkuperäiselle mutta on kuitenkin onnistunut coverointi.

Ensimmäisen levyn kappaleet voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: rakkauslauluihin ja menevämpiin rock-kappaleisiin, joista osa on kantaanottavia ja loput vain menevää rockia. ”Don’t Go Changing Me” kertoo nimensä mukaisesti siitä, ettei toista pidä yrittää muuttaa, vaikkei hän olisikaan mikään Teräsmies. ”Sweet Obsession” kuvailee suhdetta, jossa nainen vie miestä kuin pässiä narussa eikä mies oikein tiedä, onko kyse vakavammasta vai pelkästä leikistä. Tiukempia rock-kappaleita edustavat mm.”Good Time Rock And Roll”, ”Diamond In The Rough” ja ”Can’t Stop Rocking,” jotka ovat hyväntuulista menevää rockia ja saavat jalan vipattamaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Toisen levyn aloittaa ”You Make Me Feel”, joka on jo nimensä puolesta hiukan imelä. Se kertoo oikeastaan samasta asiasta kuin seuraavakin kappale ”Give It A Try”. Molemmissa lauletaan siitä, että halutaan saada toinen mahdollisuus parisuhteelle, kun sen on onnistunut tyrimään. Toinen levy jatkuu kokonaisuutena samalla teemalla: rakkaudella. ”Goodnight Amanda” kuitenkin erottuu edukseen muista, koska siinä on mieleenpainuva kertosäe ja se on jo itsessään kaunis kappale. ”Why Isn’t It Enough” on levyn menevin kappale, joka ei ole niin verkkainen kuin muut. Päätöskappale ”Let’s Fly Away” on levyn teeman mukaisesti rauhallinen, mutta siihen on laitettu mukaan hyvä kitarasoolo, joka piristää kappaletta.

Yhteenvetona kokoelmasta voi sanoa sen, että sen olisi voinut tehdä paremminkin. Ensimmäisen levyn kappalelista on rakennettu järkevästi: sillä on kevyempiä ja menevämpiä kappaleita sekaisin, jolloin levy ei kuulosta yhdeltä pitkältä kappaleelta. Valitettavasti jotkin kappaleet muistuttavat toisiaan, minkä takia levyn kuuntelu on välillä puuduttavaa. Toisen levyn kappaleet ovat keskenään hyvin samantyylisiä, minkä takia tuntuu, että levy puuroutuu. Siltä ei oikeastaan nouse kuin yksi kappale ylitse muiden, mikä ei ole mielestäni kovin hyvä seikka. Levyjen kappalelistat olisi kannattanut tehdä monipuolisemmiksi, jolloin kuulijan olisi helpompi erottaa kappaleet toisistaan eikä kokonaisuus tuntuisi tasapaksulle. Kokoelma sisältää kuitenkin hyviä kappaleita, minkä takia annan sille arvosanaksi