Boulder Soul – Under Auburn Skies

Kirjoittanut Nikki Jääsalmi - 28.6.2016

Debyyttilevyn julkaiseva Boulder Soul voi olla nimenä uusi, mutta soittajat ovat kokeneita tekijöitä. Musiikissa kynnetään minulle hieman vierasta peltoa, mutta bändillä tyyli on horjumattomasti ja suvereenisti hallussa. Bändi ilmoittaa soittavansa maanläheistä rock-, folk- ja country-vaikutteista musiikkia singer – songwriter -mestareita kunnioittaen. Lauseessa kuvataan täydellisesti bändin meininki. Maanläheinen on tosiaan sana, joka levyä kuunnellessa tulee useasti mieleen – niin musiikissa, tarinoissa kuin levyn soundimaailmassa. 

Musiikin henkinen osoite on muualla kuin Härmässä. Monia biisejä voisi kuvitella kuuntelevansa Nashvillen lähikuppilassa elämäntarinaansa muistellen viskin, tuopin ja savuverhon maustamana. Huolimatta siitä, että joistakin lauluista tulee mieleen esimerkiksi Leonard Cohen tai Nick Cave, on yhtyeellä vahva oma ääni. Laulaja Otso Huitun tekemät biisit ovat tarinoita, jotka synnyttävät vahvoja mielikuvia. Musiikillisesti laulut vaikuttavat akustispainotteisuudessaan vähäeleisiltä, mutta ei saa antaa sen huijata. Tuomo von Pfalerin piano/koskettimet luovat hienoa äänimaailmaa taustalle sekä mausteina soivat sähkökitara ja taustalaulu rikastavat mainiosti kokonaisuutta. Biisit ovat sopivalla tavalla täyteläisiä, ja suosittelenkin kuuntelemaan levyä kuulokkeilla kaikessa rauhassa. Mainittu rauhallisuus on yksi elementeistä, joka levyssä viehättää: lauluissa elämää on eletty jo sen verran, että turha kiire ja hosuminen on voitu jättää taakse. Laulujen tunnelma on rehellinen, eikä siinä ole mitään falskia. Kappaleet eivät ole kauhean iloisia, mutta niiden elämänmakuisessa rosoisuudessaan realistisia ja mukana elettäviä.

Levy on vahva kokonaisuus ja erityisiä huippuhetkiä on vaikea nostaa esiin. Ensi kuulemalta musiikkityyliin tottumattomalle biisit alkavat loppua kohti olemaan hieman samasta puusta veistettyjä, mutta kuuntelun myötä jokaiselle laululle kehittyy oma maailmansa ja olemuksensa. Tänään suosikkejani ovat ”Nothing More To Say”, ”Gram Parson’s Ghost” (Gram Parsons oli yksi country rockin suurista edelläkävijöistä, joka menehtyi päihteidenkäytön seurauksena) ja ”Cold Is The Night”. Huomenna suosikkeja voivat olla jotkin muut biisit. Joka tapauksessa kyseessä on hieno levy, joka rauhoittaa ja vie mukanaan jonnekin pois maailman pauhun keskeltä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

8/10

Kappalelista:
1. Dead and Dry
2. Run Soul Run
3. Nothing More to Say
4. (I Ain’t Going) Nowhere Fast
5. Gram Parson’s Ghost
6. Black River Waltz
7. Wrong Turn Blues
8. Missing Link
9. Josephine
10. Shooting Star
11. Cold Is the Night
12. Don’t Cry Mary-Anne

Kirjoittanut: Nikki Jääsalmi

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat