Demot

Breakneck – Never Stop The Noise

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 5.4.2013

Lohjalaisen pop-punkkia soittavan Breakneckin ”Never Stop The Noise” on kokoonpanon kolmas julkaisu. Bändi on ilmoittanut tavoitteekseen rantauttaa jenkkihenkinen moderni pop-punk kunnolla Suomeen. Toiminnassa yhtye on ollut vuodesta 2008 lähtien, jolloin bändi myös julkaisi ensimmäisen demonsa. Seuraava julkaisu näki päivänvalon kaksi vuotta myöhemmin ja kolmas vasta nyt, joten mitenkään kovin tiuhaan bändi ei ole saanut julkaisuja aikaan, sillä nytkin kyseessä on ainoastaan kahden biisin muodostama kokonaisuus.

Breackneckin musiikista tulee vahvasti mieleen Blink-182:n ja muiden samantapaisten yhtyeiden esittämä yhdysvaltalainen pirteä pop-henkinen punk. Varsinaista uutta materiaalia tällä julkaisulla edustaa vain ensimmäinen raita ”Never Stop The Noise”, sillä toisena kappaleena kuultava ”Broken Homes” on akustinen versiointi aiemmin julkaistusta kappaleesta.

Yhtyeellä on tapana maustaa ilmaisuaan lievillä metallivaikutteilla. Tällä demolla tämä tulee hyvin ilmi esimerkiksi avausraita ”Never Stop The Noisen” väliosan raskaammassa riffittelyssä. Raskaampia elementtejä on kuitenkin käytetty hyvin säästeliäästi. Metallin yhdistämisen tällaiseen musiikkiin voisi kuvitella olevan hyvin toimimaton ratkaisu, mutta Breakneck on onnistunut siinä suhteellisen hyvin, eivätkä metallisemmat osat kuulosta muusta biisistä erillisiltä. ”Never Stop The Noise” onkin kaikessa menevyydessään varsin toimiva kappale, vaikka sanoituksellisesti biisi on hieman turhan kliseinen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Demon ehdottomaksi kohokohdaksi nousee toisena raitana kuultava akustinen ”Broken Homes”. Vaikka yhtyeen aiemmalla ”Homecoming”-demolla kuultu sähköinenkin versio on toimiva, niin tämä akustinen versiointi tuo sävellyksen parhaat puolet paremmin esiin. Akustisena kappaleen tehokkaat melodiat saavat enemmän tilaa, eikä kappale ala akustisuudesta huolimatta tylsistyttää, sillä akustisuutta on käytetty maltillisesti, mutta tehokkaasti. Hyvää lisämaustetta biisiin tuovat vähän väliä kuultavat yksinkertaiset, mutta toimivat melodiset kitaroinnit.

Näiden kahden näytekappaleen perusteella biisinkirjoitus tuntuu yhtyeellä olevan hallussa. Hieman vielä omaperäisyyttä lisää musiikkiin, niin koossa on vallan mainio paketti, jolle voisi kuvitella kysyntää olevan.