Brit Floyd vaalii Pink Floydin perintöä taidolla ja kunnioituksella

Kirjoittanut Jyri Kinnari - 23.11.2016

pink-floyd-the-wallPink Floyd on yksi historian suosituimmista yhtyeistä. Kovan ja ansiokkaan työn progressiivisen rockin eteen tehneen yhtyeen jälki kuuluu lukemattomissa yhtyeissä, jotka sisällyttävät musiikkiinsa psykedelian sävyttämää progressiivisuutta. Pink Floydin aktiiviura loppui vuonna 1995. Muutamia reunion-keikkoja yhtye soitti vielä vuonna 2005 ja viimein vuonna 2014 julkaistiin parikymmentä vuotta David Gilmourin pöytälaatikoissa pyörinyt ”The Endless River” -albumi, jonka myötä Pink Floyd saatettiin mitä todennäköisimmin päätökseensä.

mustaLukuisat musiikin kehityskulkua rankalla kädellä muovanneet klassikkoalbumit elävät kuitenkin omaa elämäänsä. Niitä kuunnellaan taukoamatta ja uusintajulkaisuja tulee tämän tästä. Lukuisat cover-bändit soittavat Pink Floydin musiikkia pienille ja suurille yleisöille. 22.11.2016 Helsingin Hartwall Areenalla esiintyi yksi sellainen. Brit Floydia mainostetaan maailman parhaana Pink Floyd -tribuuttina. Yhtyeen johtajana toimiva kitaristi-laulaja Damian Darlington on kiertänyt soittaen Pink Floydin musiikkia jo vuodesta 1994 ja vuonna 2011 hän jätti The Australian Pink Floyd Show’n ja perusti Brit Floydin koska halusi tehdä tribuutin vielä paremmin ja isommin.

vihreaHartwall Areena oli järjestetty totuttua intiimimmäksi, sillä lava sijaitsi noin puolessa välissä permantoa. Yleisö oli lähempänä yhtyettä, mutta valtava lavarakennelma pääsi kuitenkin oikeuksiinsa. Brit Floydin esiintymisissä panostetaan visuaalisuuteen, jolla jäljitellään autenttista Pink Floyd -kokemusta. Lavan takana oli valtava kangas, jonka keskellä oli pyöreä ruutu, jossa pyöri jokaisen kappaleen aikana teemaan sopivaa videomateriaalia. Välillä myös kankaalle heijastettiin erilaisia tehosteita. Visuaalisen puolen näyttävyys tuli kuitenkin pitkälti valoista, joihin oltiin todella panostettu. Uskomaton valoshow eli musiikin erilaisten osien ja tunnetilojen mukana vahvistaen niitä ja tehden kokemuksesta kokonaisvaltaisen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

oranssiBrit Floyd kävi noin kahden ja puolen tunnin aikana Pink Floydin diskografiaa läpi 1970-luvun alusta vuonna 1994 julkaistuun ”The Division Bell” -albumiin saakka. ”The Dark Side of the Moon” ja ”The Wall” -klassikkoalbumit olivat odotetusti eniten esillä. Molemmilta levyiltä soitettiin kappaleita, jotka paisuivat melkoisiin mittasuhteisiin. Varmastikin Pink Floydin tunnetuin kappale ”Another Brick in the Wall (Part 2)” on elämää suurempi teos aivan kuten koko ”The Wall” -albumikin. Jos yksi kappale pystyy kutistamaan Hartwall Areenan nyrkin kokoiseksi, niin se on tämä. ”The Dark Side of the Moon” -levyn ”Money” oli myös kaikessa eriskummallisuudessaan todella pirteästi esitetty. Oikeastaan lähes jokaisesta soitetusta kappaleesta voisi sanoa jotain vastaavaa. Brit Floyd on asiansa poikkeuksellisen hyvin osaava cover-yhtye ja tekee Pink Floydille kunniaa riippumatta soitettavasta kappaleesta. ”High Hopes”, ”Shine on You Crazy Diamond”, ”Echoes”, ”Us and Them”, ”Wish You Were Here” jne. jne. Jopa ”Comfortably Numbin” veret seisauttava kitarasoolo kuulosti lähestulkoon siltä kuin se olisi ollut David Gilmourin itsensä soittama.

punainenJuuri tällaiset spektaakkelit pitävät musiikin elossa, vaikka sen tekijät vanhenevatkin. Toki David Gilmour ja Roger Waters keikkailevat edelleenkin, mutta eivät kovin täyspäiväisesti ja tuskin enää kovin pitkään. Tällaiset tribuuttikonsertit saattavat olla se tapa, jolla uransa vuosikymmeniä aloittaneiden yhtyeiden musiikkia tullaan esittäämään tulevaisuudessa kun alkuperäiset yhtyeet pikkuhiljaa lopettavat. Tietysti tällaiset konsertit pitää hoitaa kunnialla ja äärimmäisellä omistautumisella, kuten Brit Floyd tekee. Brit Floyd pitää omalta osaltaan Pink Floydin perinnön elossa ja jakaa sitä maailmalle parhaansa mukaan. Toki aidon ja oikean Pink Floydin taianomaisuutta ei voi saavuttaa mikään muu yhtye, mutta tämän lähemmäs cover-bändin on tuskin mahdollista päästä.

lila

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Settilista:
1. Signs of Life
2. Learning to Fly
3. High Hopes
4. Shine on You Crazy Diamond (Parts I-V)
5. Poles Apart
6. Us and Them
7. The Happiest Days of Our Lives
8. Another Brick in the Wall (Part 2)
9. Pigs (Three Different Ones)
Väliaika
10. Echoes
11. Yet Another Movie
12. Round and Round
13. Empty Spaces
14. Young Lust
15. One of These Days
16. Time
17. The Great Gig in the Sky
18. Money
19. Comfortably Numb
Encore:
20. Wish You Were Here
21. Run Like Hell