”Götterdämmerung”. Albumin nimi on niin outo, että aluksi luulin, ettei se edes tarkoita mitään. Albumiin tutustuessa sain huomata, että se pystyi sivistämään itseäni. Levyn nimi on saksaa ja tarkoittaa ’Jumalten Tuhoa’, jolla viitataan kuuluisaan saksalaiseen oopperaan. Broken Hand Charity ei kuitenkaan ole Saksasta vaan Tanskasta. Yhtye on julkaisut jo kolme pikkualbumia vuosina 2011, 2012 ja 2014, mutta tänä vuonna oli vuoro ensimmäisen täysipitkän. ”Götterdämmerung” pitääkin sisällään kaikkiaan 13 raskasta rock-kappaletta.

Broken Hand Charity koostuu vokalisti Kasper Ljungista, pääkitaristi Joachim Sestoftista, rytmikitaristi Daniel Jakobsenista, basisti Brian Ahernesta sekä rumpali Heino Jensenistä. Vokalistin ääni on persoonallinen, hiukan tuskaisen kuuloinen niin kuin AC/DC:n Brian Johnsonilla, mutta Ljungin ääni on kuitenkin huomattavasti pehmeämpi. Yhtye soittaa hard rockia, ja sen soundi on väkevä. Riffit ovat voimakkaita ja säröisiä. Myöskään basistin eikä rumpalin osuutta ole syytä vähätellä, sillä heilläkin on merkittävä osuus raskaan äänimaailman toteuttamisessa. Musiikkia raskaammaksi tekevät myös synkät sanoitukset, jotka käsittelevät kuolemaa ja elämän ankeutta. Näistä huolimatta ”Götterdämmerungia” vaivaa eräs seikka: se on tylsä.

Albumin alettua ensimmäiset kappaleet menevät vaivatta, ja kappaleista löytyykin jotakin eroja keskenään. ”Grasp” on tiukkatempoinen rock-ralli, jota jäsenten yhteishuudot kuljettavat eteenpäin joutuisasti. ”Let The Dead” erottuu tarttuvan kertosäkeen ja melodian puolesta. Vastaavasti ”Elixir” alkaa paraatimaisella rummutuksella, ja siihen on saatu vaihtelevuutta instrumentaaliosuudella. Kuitenkin loppua kohden ”Götterdämmerung” alkaa kuulostaa aivan liian tasapaksulta. Jo alkupuolen kappaleista on työlästä nostaa eroja esiin, mutta viimeisimmistä kappaleista se tuntuu jo turhauttavalta. Tämä on sääli, sillä yhtyeen musiikissa ei sinällään ole mitään vikaa, sillä yhtye osaa soittaa. ”Götterdämmerung” ei kuitenkaan kokonaisuutena toimi. Siitä ei oikein jää mitään mieleen eikä se innosta kuuntelemaan levyä uudestaan. Albumille on eksynyt muutama hyvä kappale, mutta valitettavasti ne eivät riitä herättämään suurempaa mielenkiintoa.

5/10

Kappalelista:

1. Wöden
2. Grasp
3. Ostracized
4. The Norns
5. Let The Dead
6. The Paras
7. Elixir
8. Whistling Ricochets
9. Volte-Face
10. Far End Of Gone
11. Nature In Rust
12. Flak
13. Manacle

Broken Hand Charity Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen