Brutaalia räimettä ilman selkeitä huippuhetkiä – arviossa Hate Eternalin uutuusalbumi ”Upon Desolate Sands”
Vuodesta 1997 toiminut Hate Eternal jatkaa jenkkikuolonmetallin perinteiden vaalimista seitsemännellä studioalbumillaan “Upon Desolate Sands”. Morbid Angelissa vuosituhannen molemmin puolin vaikuttaneen Erik Rutanin death metal -ryhmä luottaa ulosannissaan perusasioiden voimaan: tarjolla on brutaalia, vauhdikkuudestaan huolimatta tarkasti nakuttavaa kuolonmetallia, jonka tuhdin rosoinen äänimaailma vyöryy päälle kuin panssarivaunu. Mitään varsinaisen omaperäistä ei siis ole luvassa, sillä Hate Eternal ammentaa samasta lähteestä kuin monet muut Floridan kuolonmetalliyhtyeistä. Harmittavasti bändi ei myöskään onnistu uutukaisellaan erottumaan joukosta edukseen, sillä “Upon Desolate Sands” on varsin yllätyksetön albumi.
Periaatteessa asiat ovat kunnossa, sillä ”Upon Desolate Sands” on varmalla ammattitaidolla kasaan puristettua death metal -mylläkkää, jonka jämäkkä ja tekniseksi äitiyvä riffitely, tiukka rumputyöskentely sekä raivokas murinavokalisointi vyörytetään niskaan hengästyttävällä intensiteetillä. Kokonaisuutta vaivaa kuitenkin selkeiden huippuhetkien puute, sillä albumi rymistelee lävitse koko 40-minuuttisen kestonsa tarjoamatta erikoisempaa muistettavaa. Vain muutama siivu erottuu joukosta, sillä kiekon aloittava “The Violent Fury”, levyn puolivälissä kitaraosastollaan ilahduttava“All Hope Destroyed” sekä albumin päättävän biisikaksikon ”Upon Desolate Sands” ja ”For Whom We Have Lost” tunnelman rakentelu jäävät mieleen.
Mainos päättyy
“Upon Desolate Sands” on perusvarmaa kuolonmetallia, jonka alkuperän kuulee niin hyvässä kuin pahassa. Hate Eternal takoo musiikkiaan vuosien kokemuksella, ja bändin vimmaista räminää kuuntelee aikansa mielellään. Mutta jotta homma jaksaisi kiinnostaa pidempään, kaipaisi kokonaisuus lisää koukkuja. Tällaisenaan aggressiivisesti kuulijan ylitse hyökyvä musiikki on oivallista tavaraa ajatusten tuulettamiseen, mutta sekaan ei ole onnistuttu lisämään paljoakaan sellaista, jonka takia kiekkoa jaksaisi pyöritellä useampaa kertaa. Perinteitä kunnioittavan jenkkikuolonmetallin ystäville “Upon Desolate Sands” on silti tutustumisen arvoinen tapaus, kunhan materiaalilta ei lähde vaatimaan liikoja.
5½/10
Kappalelista:
1. The Violent Fury
2. What Lies Beyond
3. Vengeance Striketh
4. Nothingness of Being
5. All Hope Destroyed
6. Portal of Myriad
7. Dark Age of Ruin
8. Upon Desolate Sands
9. For Whom We Have Lost
Mainos päättyy