Calliston 10v. juhlakeikka Turussa 5.3.2011
Kun kuulin Calliston soittavan 10v. juhlakeikan, olin innoissani. Kun kuulin myös Benea Reachin soittavan tuolla samaisella keikalla, en voinut uskoa korviani. Tätä yhdistelmää olin toivonut samalle keikalle jo pitkään! Toiveeni kävi toteen 5.3 Turun klubilla. Mukana menossa oli myös kotimainen Kolt.
Matka Jyväskylästä Turkuun kesti hieman suunniteltua pidempään, joten klubille saapuessani oli Kolt jo lauteilla. En ollut tutustunut yhtyeen tuotantoon Myspacesivuja syvemmin, joten keikalla toivoin yllättyväni positiivisesti. Näin myös kävi. Koltin rimpuileva mathcore oli omiaan nostattamaan fiiliksiä ja poistamaan illan aiheuttamaa ennakkojännitystä. Bändin lavapresenssi oli hyvä, ajoittain hieman kankeasti poukkoilevaa laulajaa lukuunottamatta. Miekkoset soittivat taitavasti ja biisit toimivat livenä hyvin. Kaikenkaikkiaan Kolt sopi illan avaajaksi erinomaisesti ja veto oli sen verran vakuuttava, että bändin tuotantoon tutustuminen kävi kotiin päästyäni ajankohtaiseksi.
Pitkän ajomatkan uuvuttama Benea Reach saapui keikkapaikalle kanssani samaan aikaan. Illan keikka oli bändille ensimmäinen Suomessa. Koltin lopetettua pääsin melko lyhyen odottelun jälkeen seuraamaan yhden suosikkibändini kauanodotettua keikkaa.
Mainos päättyy
Kokemus oli hieman hämmentävä. Bändi soitti hyvin ja sounditkin hivelivät korvia. Siltikin keikka oli pienoinen pettymys. Osasyynä tähän oli varmasti liian suuriksi paisuneet odotukset. Norjalaiset eivät myöskään tuoneet mukanaan omia vahvistimiaan, ja sampleri oli ennen keikkaa hajonnut joten biisien eeppisyys ei päässyt välittymään aivan levyjen tasoisella tavalla. Laulaja Ilkka ei myöskään tuntunut ottavan esiintymistä yhtä vakavasti kuin olisin toivonut, mutta valittamisen aiheeksi en aio sitä laskea.
Bändi soitti biisejä lähinnä uusimmalta levyltään, mutta setistä löytyi myös muutama ennenkuulumaton biisi. Uudet biisit toimivat jopa ensimmäistä kertaa kuultuna hienosti joten vanhemman materiaalin poissaolo ei jäänyt vaivaamaan.
Lyhyen roudaustauon jälkeen asteli lavalle illan pääspektaakkeli. Keikkaa todistamaan oli saapunut todella mukavasti väkeä ja ilmasto Klubilla ennen keikkaa oli trooppinen.
Mainos päättyy
Callisto ei ole aiheuttanut pettymyksiä sitten vuoden 2006, jolloin näin bändin ensimmäistä kertaa Nosturissa. Juhlakeikka ei ollut poikkeus. Biisejä kuultiin 10 vuoden ajalta kronologisessa järjestyksessä, aina ensimmäisestä demosta lähtien. Kun ”Dying Desire” kajahti ilmoille alkuperäisen neljän hengen kokoonpanon voimin, oli tunnelma katossa! Vanhoja biisejä oli kuulemani mukaan luvassa, mutta biisilistan laajuus yllätti silti positiivisesti.
Seuraavaksi siirryttiin ”Ordeal Of The Centuryn” aikaiseen materiaaliin kun vuorossa oli ”Anastasis”. Bändi tuntui nauttivan vanhemman materiaalin soittamisesta paljon ja myös yleisö oli tyytyväinen kuulemaansa. Viimeistään ”True Nature Unfoldsia” edeltäneeltä vinyyliltä löytyvä ”Jemima” aiheutti soidessaan kylmiä väreitä! Parin True Nature Unfolds -levyltä lohkaistun kappaleen jälkeen kuultiin Calliston ohjelmistossa jo pitkään olleet Wormwood ja The Fugitive. Itselleni keikan kohokohta olivat juuri nämä Noir -albumin kappaleet. Saksofonisti Esa Klapurin vierailu ”Wormwoodin” aikana oli erittäin toimiva. Myös interludebiisi ”Backwoods” oli mielenkiintoinen lisä.
”Providence” ei ole henkilökohtainen Callisto-suosikkini joten omalta osaltani fiilikset lähtivät hieman laskuun, kun vuorossa oli neljä biisiä uusimmalta albumilta. Biiseissä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta uutena elementtinä esitelty puhdas laulu ei koskaan oikein ”lähtenyt”. Sen toteutus livenä ei myöskään päässyt tällä kertaa sille tasolle, että siitä olisi nauttinut.
Kattavan tarjoilun jälkeen taputti yleisö vielä encoren. ”Cold Stare” oli mielestäni loistovalinta viimeiseksi vedoksi ja myös bändillä näytti olevan hauskaa. Lopussa sai jopa mikkiständi hieman kyytiä kun kitaristi/laulaja Markus Myllykankaalla oli ns. ”sokka irti”. Miehen suusta kuultiin myös todistetusti tulevan jopa 3 sanaa peräkkäin, mikä on luultavasti pisin välispiikki mitä itse olen Calliston keikoilla kuullut.
Calliston settilista kokonaisuudessaan:
1.Dying Desire (2001)
2.Anastasis (2002)
3.Jemima (2003)
4.Caverns of Khafka (2004)
5.Storm (2004)
6.(new drone)
7.Wormwood (2006)
8.The Fugitive (2006)
9.Backwoods (2006)
10.Dead Weight (2009)
11.Rule the Blood (2009)
12.New Canaan (2009)
13.Providence (2009)
—
14.Cold Stare (2004)
Kirjoittanut: Oula Maaranen
Mainos päättyy