Jo vuonna 1990 alun perin perustettu ruotsalainen Centinex jäi uransa alkuaikoina turhankin vähälle huomiolle länsinaapurin death metallin ollessa muuten valtaisassa suosiossa. Dismemberin, Entombedin, Graven ja kumppaneiden valloittaessa maailmaa oli Centinexin tyytyminen pikkuveljen rooliin. Tämä huolimatta siitä, että etenkin yhtyeen alkutaipaleen levytykset, kuten vaikkapa debyyttialbumi ”Subconscious Lobotomy”, ovat vielä tänäkin päivänä varsin mallikelpoista mäiskettä.

Centinexiä pidetäänkin yleisesti eräänlaisena ruotsalaisen death metallin väliinputoajana. Joidenkin mielestä se oli liikkeellä muutaman vuoden liian myöhään, toisten mielestä muutaman vuoden liian aikaisin; joidenkin mielestä se taas ei vain millään tahtonut mahtua normaaliin käsitykseen ruotsalaisesta death metallista. Yhdistäessään aavistuksen synkkyyttä ja melodiaa perus- death metalliin Centinex ei sopinut brutaalin death metallin muottiin, mutta ei siitä myöskään tarpeeksi melodista saanut melodiseksi death metalliksi. Kaiken tämän lisäksi Centinex ei ainakaan omasta mielestäni ole koskaan kuulostanut kovinkaan ruotsalaiselta. Joten yhdistelmä on sinällään melko hauska: Centinex on ruotsalainen perus- death metallia soittava yhtye, joka ei kuulosta ruotsalaiselta eikä edes perus- death metallilta.

Oli niin tai näin, yhtye jatkoi uraansa aina vuoteen 2006 asti tehden mm. kahdeksan täyspitkää levyä sekä useamman pienjulkaisun, mutta suurta suosiota se ei kuitenkaan koskaan päässyt nauttimaan. Tästäkin huolimatta yhtye päätti aktivoitua kahdeksan vuoden tauon jälkeen uudelleen, ja nyt käsissä on yhtyeen comeback-levytys ”Redeeming Filth”. Kovin ruotsalaiselta ei Centinex vielä tällä paluulevylläkään omiin korviini kuulosta, sillä ensimmäisenä itselleni tulevat mieleen lähinnä sellaiset yhtyeet kuin Bolt Thrower ja Deicide, joista jälkimmäinen etenkin levyn vauhdikkaammissa ralleissa. Joka tapauksessa silläkään ei nyt ole oikeastaan mitään väliä, sillä tärkeintä on se, että yhtye on palanut kovempana kuin koskaan!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Redeeming Filth” on kohtuullisen simppeliksi death metal -levyksi äärimmäisen koukuttava. Mitään suurempia erikoisuuksia se ei tarjoile, mutta kappale toisensa jälkeen se iskee heti ensikuuntelulla tajuntaan, eikä varsinaisista täytekappaleista ole tietoakaan. Omat suosikkini levyltä löytyvät vauhdikkaammista ralleista, kuten ”Moist Purple Skin” sekä päätösraita ”Eye Sockets Empty”. On sinällään jopa hiukan koomista, että olen yleensä karsastanut death metallia juuri sen takia, että se on pahimmillaan mielestäni liian tasapaksua puuroa. Silti Centinexin kohdalla joudun toteamaan, että sen paluulevyn ainoat pienen pienet kompastuskivet ovat levylle vaihtelua tuovat hitaammat kohdat. ”Redeeming Filth” lähentelee täydellisyyttä, mutta tasapaksummalla materiaalilla se olisi kenties jopa ollut täydellinen, kai sen näinkin voi sanoa. Heikkoja kappaleita levyllä ei silti ole ainuttakaan, mutta esimerkiksi yllämainittu suosikkiraitani ”Moist Purple Skin” olisi saattanut olla todellinen tyrmäysisku ilman hiukan turhaa hitaampaa välikohtaa.

Joka tapauksessa, Ruotsi on hieno maa. Jos aikoinaan finninaamaisen teinipojan tutustutti death metallin saloihin esimerkiksi Unleashedin ”Where No Life Dwells”, Dismemberin ”Like An Ever Flowing Stream” ja Entombedin ”Clandestine”, niin nyt uskoa ehkä jopa hiukan hiipuneeseen länsinaapurin death metallin tarjontaan valavat omilla paluulevyillään sekä At The Gates että Centinex. On jokseenkin ironista, että Centinexin paluulevy julkaistaan suurin piirtein samoihin aikoihin At The Gatesin paluulevyn kanssa. Tällä tavalla Centinex tulee todennäköisesti jälleen kerran jäämään selvästi suurempaa suosiota nauttivan isoveljensä jalkoihin. Siitäkin huolimatta molempien paluulevyt useampaan otteeseen kuunneltuani oma vaakakuppini ”vuoden comeback” -äänestyksessä kallistuu aavistuksen pikkuveljen kannalle. Ehkä näitä levytyksiä ja vuotta 2014 muistellaan sitten 20 vuoden päästä, kuka tietää. Mutta jos joku death metallin historiasta kirjoittava journalisti sattuu tämän arvostelun silloin löytämään ja lukemaan, niin älä nyt tällä kertaa jätä Centinexiä ja tätä albumia mainitsematta. ”Redeeming Filth” on paikkansa historiankirjoissa ansainnut.

9½/10

Kappalelista:
01. When Bodies Are Deformed
02. Moist Purple Skin
03. Death Glance
04. Stone Of Choice
05. Unrestrained
06. Bloodraze
07. Without Motives
08. Rotting Below
09. Dead, Buried and Forgotten
10. Eye Sockets Empty

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Centinex facebook

Kirjoittanut: Riku Mäkinen