Liian usein kun punk-bändit yrittävät uudistaa soundiaan, tuloksena on vaivaannuttavaa ja päälleliimatun erikoisuudenhakuista keskinkertaisuutta. Mitä tulee San Franciscolaisen hardcore-yhtye Ceremonyn uuteen ”Rohnert Park” nimeä kantavaan täyspitkään, uudistuminen on onnistunut yli kaikkien odotusten. Yhtyeen kaksi edellistä pitkäsoittoa olivat omalla sarallaan loistavia tuotoksia, mutta kolmas levy vihaista pikacorea ei välttämättä olisi enää toiminut. Sen sijaan bändi on uutukaisellaan laskenut biisien tempoa huomattavasti ja imenyt itseensä vaikutteita niin garage rockista, 80-lukulaisesta indiestä kuin surf-kitaroistakin, menettämättä kuitenkaan aggressiivista otettaan.

Levy lähtee käyntiin synkällä rautalanka introlla jota seuraa pahaenteisesti eteenpäin jyräävä ”Sick” jossa laulaja Ross Farrar purkaa turhautumistaan seuraavasti: “Sick of drying up in the sun / Sick of this island / Sick of fun / Sick of going sober / Sick of starting over / Sick of Black Flag / Sick of Cro-Mags”. Farrarin sanoitukset levyllä pitävät muutenkin sisällään edellisiltä levyiltä tuttuja teemoja ahdistuksesta, addiktiosta ja pään hajoamisesta. Siinä missä “Sick” kuulostaa vielä vanhalta tutulta Ceremonylta, loput levyn A-puolen biiseistä vedetäänkin sitten jo aikalailla garagepunk-tunnelmissa, mutta biisien pohjavire on kuitenkin  aggressiivisempi ja painostavampi kuin koskaan. Musiikki on edelleen hardcorea, mutta mukana on normaalia enemmän nyansseja ja kaikki ennalta-arvattavuus on karsittu pois. B-puolen puoleenväliin päästäessä, kuin puun takaa, biisissä ”Back In ’84” vallan ottaa  Ceremonyn edellisiltä levyiltä tuttu hyperaktiivinen hardcore-bändi ja samoilla linjoilla jatketaan lähestulkoon levyn loppuun saakka.

Ettei meno levyllä äityisi liian intensiiviseksi, on levylle ujutettu kolme ”Into The Wayside” nimellä kulkevaa hengähdystaukoa. Ensimmäisen toimiessa levyn introna ja toisen levyn keskivaiheilla, puhesamplella kuorrutettuna lyhyenä kertomuksena, voi kolmannen osan lukea jopa yhdeksi levyn kantavista voimista. Yhtälailla Sonic Youthin, Nirvanan kuin hieman vinksahtaneen Supergrassin mieleentuova”Into The Wayside part III” toimii täydellisenä lopetuksena yhdelle vuoden tähän asti parhaista hardcore/punk-julkaisuista.

9/10

Kappalelista:

1. Into The Wayside Part I / Sick
2. M.C.D.F.
3. Moving Principle
4. The Doldrums (Friendly City)
5. Open Head
6. Into The Wayside Part II
7. Terminal Addiction
8. Dont Touch Me
9. Back in ’84
10. All The Time
11. The Pathos
12. Nigh To life
13. Into The Wayside Part III

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Jere Lehmus