Children of Bodom ei kuollut koskaan – Tavastian keikat todistivat sen

Children of Bodom. Bändi, joka muovasi melodisen death metalin kaanonia uusille urille ja oli vuosikausia Suomen isoimpia musiikin vientituotteita. Loppuvuodesta 2025 saatiin kuulla, että yhtye konsertoisi Tavastialla Celebration of Music -nimisessä iltamassa. Tuo ilta myi hetkessä loppuun, ja seuraavalle illalle saatiin toinen keikka, joka sekin myi loppuun minuuteissa.

Bändin kokoonpanoksi ilmoitettiin Wirman-Raatikainen-Seppälä-Kuoppala-Elbanna. Mediassa alkoi välittömästi velloa keskustelu, onko Samy Elbannasta hoitamaan pesti, ja onko kyseessä rahastus vai todellinen musiikin juhla.

Tavastian permanto oli hyvissä ajoin ennen keikkaa aivan täynnä, ja taustalla pyöri valokuvia bändin menneisyyden keikoista ja kommelluksista. Varsinainen intro kesti useamman minuutin ja esitteli kuvia bändin keikoilta ja liveklippejä bändin perustaja Alexi Laihosta. Tunnelma oli äärimmäisen tiivis ja odottavainen, jotain suurta oli luvassa.

Bändi asteli lavalle ja starttasi keikan ”Living Dead Beatilla”. Pitti valtasi permannon keskiön heti ensitahdeista. Tavoistani poiketen seurasin keikkaa aivan edestä, ja olipa sitten hikinen ja fanaattinen meininki. 

Elbannan ja Kuoppalan suoritteita pääsi seuraamaan aivan lähietäisyydeltä. Elbanna Bodomin keikkojen keulahahmona on jakanut paljon mielipiteitä, mutta puheet hänen potentiaalista voidaan nyt unohtaa. Lost Societyn nokkamiehenä tunnettu Elbanna soitti ja tulkitsi Laihon juttuja aivan jäätävän hyvin. Jopa niin hyvin, että silmät kiinni laittaessa olisi voinut luulla olevansa Children of Bodomin 2000-luvun alkuvuosien keikalla. Epäilysten jälkeen Elbanna ansaitsee täysin puhtaat paperit, ja koko bändi soitti aivan loistavan keikan.

Alexander Kuoppalan edesottamuksia on viime vuosina voinut seurailla Suomen puolella ja Thyrargo-bändin kautta, mutta varmasti monen mielessä kävi, miten hän selviytyy kimuranteista biiseistä, joista osaa hän ei ole soittanut kahteen vuosikymmeneen. Siitäkin voidaan antaa sulka hattuun, sillä Kuoppala oli kitarassa erinomainen ja silminnähden nautti esiintymisestä ja fanien huomiosta.

On syytä huomioida myös Bodomin kulmakivet Jaska Raatikainen ja Henkka Seppälä, jotka myös vetivät erinomaisesti. Heistä huokui Kuoppalan tavoin tekemisen into. Se, joka uuden Children of Bodom -kirjan mukaan oli bändin loppuvuosina hukassa. Wirman on pysynyt aktiivisena Warmen-yhtyeen parissa, ja vauhtisormi toimitti tuttuun tyyliin aivan timanttisella tasolla, joka tuntuu olevan kiipparitaiteilijalle standardi.

Yleisö oli perjantai-iltana täysin maaninen. Olen todistanut kymmeniä metallikeikkoja Tavastialla, mutta noin hikistä iltaa ei tule mieleen. Pitti pyöri vimmatusti, biisien sanoja laulettiin mukana läpi keikan, ja pienehkölle permannolle saatiin aikaiseksi useampi wall of death. Celebration of Music kuvaa tapahtumaa varsin hyvin — bändi nautti ja fanit vielä sitäkin enemmän.

Keikka oli nimensä mukaisesti älytöntä musiikin juhlaa ja parhaita keikkoja hetkeen. Settilista pohjautui Bodomin viiteen ensimmäiseen levyyn ja oli käytännössä yhtä hittikimaraa ensinuotista valojen sammumiseen saakka. Joku voi kyseenalaistaa keikkojen tarpeellisuutta, mutta leveät hymyt narikkajonossa puhuivat puolestaan.

Jää nähtäväksi, tekeekö Bodom vielä lisää keikkoja tällä kokoonpanolla ja jos, niin miten se markkinoidaan. Puhutaanko tribuuttibändistä vai Bodomin uudesta tulemisesta? Yhtä kaikki, keskuudestamme poistunut Alexi Laiho on mies, joka sävelsi kaikki nytkin kuullut kappaleet ja luotsasi bändin menestykseen. Laiho on poissa, mutta musiikki elää ikuisesti. Kysymys on missä muodossa? En panisi pahakseni, jos bändi tekisi lisääkin keikkoja ja pääsisin toistamiseen todistamaan meininkiä.

Settilista:

Living Dead Beat
Sixpounder
Bodom Beach Terror
Silent Night, Bodom Night
Deadnight Warrior
Towards Dead End
Everytime I Die
Bodom After Midnight
Lake Bodom
Bed Of Razors
Needled 24/7
Angels Don’t Kill
Blooddrunk
Warheart
Follow The Reaper
Downfall
Encore 1:
Are You Dead Yet?
Hate Me!
Hate Crew Deathroll
Encore 2:
In Your Face