Children Of Bodom – Relentless Reckless Forever
Toimittajan työ ei aina ole niin helppoa, kuin monet saattavat kuvitella. Aina silloin tällöin arvosteltavaksi tulee levyjä, joista ei tahdo löytää oikein mitään sanottavaa, ei hyvässä eikä pahassa. Children Of Bodomin kahdeksas studioalbumi ”Relentless Reckless Forever” on yksi näistä.
”Relentless Reckless Forever” ei ole huono levy laisinkaan, mutta yhtyeeltä, jolla on 15 vuoden kokemus metallin saralta sekä yhtyeeltä, jonka jäsenet hallitsevat instrumenttinsa mestarillisesti on lupa odottaa huomattavasti parempaa lopputulosta. Vaikka ”Relentless Reckless Forever” on ehkä pieni askel takaisin yhtyeen juurille ja varmasti parempi tekele kuin edellinen ”Blooddrunk” albumi, se on siltikin turhan varman päälle tehty ja loppujen lopuksi aika yllätyksetön teos. Vaikka Alexi Laihon soolot ovat loistavaa kuunneltavaa, eivät ne jaksa enää tässä vaiheessa yhtyeen uraa kannatella levyä alusta loppuun, puhumattakaan että niistä kunnolla innostuisi levyä kuunnellessa.
Tässä vaiheessa uraa yhtye kaipaisi ennen kaikkea uudistumista suuntaan tai toiseen; perusvarmat levyt kerta toisensa jälkeen kun eivät enää riitä ja niitä yhtye on valitettavasti viimeaikoina suoltanut lukuun ottamatta viimeksi julkaistua ”Skeletons In The Closet” coverkappaleista koostettua levyä, joka olikin piristävää vaihtelua yhtyeen viime vuosien tuotannossa. ”Relentless Reckless Forever” ei valitettavasti tarjoa tätä uudistumista laisinkaan. Tuleville levyille olisi ehkä toivottavaa saada vierailevia muusikoita tai vaikka kuoroja, jotka toisivat lisää vaihtelua ja arvaamattomuutta yhtyeen soundiin.
On pakko myöntää, että olen hieman pettynyt, sillä totta kai tästä levystä odotettiin yhtä vuoden 2011 suomimetallin merkkiteoksista. Tunnelmallinen ”Roundtrip To Hell And Back” jaksaa herättää levyn hetkeksi eloon, samoin nimikappale hyvän kertosäkeensä ansiosta, mutta muuten levystä ei löydy ainuttakaan harmaasta massasta suuremmin erottuvaa kappaletta.
”Relentless Reckless Forever” on kuin Suomi pelaamassa varmaa 0-0 tasapeliä jalkapallon huippumaan Liechtensteinin kanssa. Muutamia hetkittäisiä väläytyksiä lukuun ottamatta kokonaiskonsepti on äärettömän tylsä, yllätyksetön sekä intohimoton. Ja vaikka pelin jälkeen joukkuetta (tässä tapauksessa yhtyettä) saattaa piste tasapelistä tyydyttääkin, niin maksava yleisö viheltää, koska se odotti esitykseltä kovin paljon enemmän.
6/10
Kappalelista
1.Not My Funeral
2.Shovel Knockout
3.Roundtrip To Hell And Back
4.Pussyfoot Miss Suicide
5.Relentless Reckless Forever
6.Ugly
7.Cry Of The Nihilist
8.Was It Worth It?
9.Northpole Throwdown
http://www.myspace.com/childrenofbodom
Kirjoittanut Riku Mäkinen
6 comments on “Children Of Bodom – Relentless Reckless Forever”
Comments are closed.
daemonicus
Täysin samaa mieltä. Hyvä arvostelu!
NiCO
Vaikka en aivan samaa mieltä olekkaan arvostelun kanssa, ei voi kun kehua kirjoitusta – aivan loistavaa tekstiä, varsinkin futis vertaus :D
Cry Of The Nihilist ja nimikkokappale levyn parhaat viisut
Arto Mäenpää
Itse kyl yhdyn aikalailla arvostelijaan tässä. Saisivat ihan oikeasti vähän muuttaa tyyliään tai ainakin hakea siihen hieman uusia vivahteita, koska tällä hetkellä tää bändi rupeaa olemaan aika kuultu juttu valitettavasti…
Riku Mäkinen
Kiitos Nico kehuista
Miksu
Aivan kohdalleenha toi arvostelu meni.. ku ekan kerran ton levy kuulin.. nii jahas.. tää joku vanha levy ? :D
btw.. toi futis juttu on vanha vertaus ;D imperiumi käytti sitä the devil wears pradan levyn arvionnis kerran :DD barris vastaa suomi :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Riku Mäkinen
Okei, kiitos tiedosta Miksu. En ole lukenut ko. arvostelua.