Circle Of Contempt – Entwine The Threads EP

Arvostelijan subjektiivisuutta koetellaan aina silloin, kun jokin lempiyhtyeiksi luokiteltavista tapauksista julkaisee uutta materiaalia. Porin lahja progressiiviselle metal- ja deathcorelle, Circle Of Contempt, kuuluu allekirjoittaneen aikakirjoissa juuri tähän kastiin. Siitäkin syystä häpeilemätön innostus saa seurakseen myös pelonsekaisia kauhun tuntemuksia. Vaikka ”Artifacts In Motion” -debyytistä onkin aikaa jo lähes kolme vuotta, osoittautuuko se kyllin pitkäksi tauoksi line up-vaihdoksistakin uutta vauhtia hakeneelle bändille?

Heti kärkeen voi todeta ”Entwine The Threadsin” olevan kaikkea muuta kuin lineaarinen jatkumo debyytille. Melodiat ovat osaltaan syrjäyttäneet riffit nyt myös säkeistöissä, progeilu ei ole enää niinkään tahtilajivaihdoksiin perustuvaa sekopäisyyttä ja kappalerakenteet tuntuvat olevan veistetty tavallista laadukkaammasta puusta. Tämä tarkoittaa tasapainoisuutta ja kappaleen etenemistä omalla painollaan väkinäisen rankkuuden sijaan, mikä on ehdottoman tervetullut asia. Kaiken kaikkiaan kehitysaskelia voisi kuvata vastaavanlaiseksi muutokseksi, kuin mitä Stam1nalle tapahtui ”Uudet Kymmenen Käskyä” ja ”Raja” -levyjen välillä – siis lisää suoraviivaisuutta ja upeita liidejä.

Asia, johon bändissä ”Artifacts In Motionilla” ihastuin, oli tavattoman äkäinen säkeistöpuoli. Niiden suhteen mennään kokonaisvaltaisesti kuitenkin lähemmäs Peripherya, kuin vaikkapa The Facelessia, ja tästä parhaana esimerkkinä toimii ehdottomasti EP:n avaus- ja nimiraita. Erityisesti kappaleen lopun niskavillat pystyyn nostattava ärjynä ja tiukkaakin tiukempi kitarasoolo antavat lopuille tsipaleille kohtuuttomat odotukset. Kakkosveto ”Dare To Defy” ei vastaa huutoon odottamallani tavalla, mutta toimii silti erinomaisesti tarjoten kenties koko COC:n historian kauneimman kosketinmelodian – lähes vastaavaan yltää myös veikeän ”To Entitle Vacancy”. ”Transient Belief” on taas selvästi lähinnä ”Artifacts In Motionin” materiaalia, joskin huomattavasti jalostuneemmassa ja kypsemmässä muodossa. Upeasta melodioiden kavalkadista yksittäiseksi tähtihetkeksi nousee kuitenkin päätösralli ”Perceive The Mendacity”, jossa Circle Of Contempt osoittaa harvinaisen taitonsa olla yhtäaikaisesti tekninen, tarttuva ja tuhoisa. Kappaleen C-osa onkin oiva referaatti porilaisten tasosta vuosimallia 2012.

Tuttu, konemainen ja aavistuksen epästeriilimpi soundimaailma on jälleen kerran täyden kympin arvoinen suoritus. Kappaleet vilisevät pieniä elektrokilkutuksia ja muita ovelia yksityiskohtia, mutta mistään Enter Shikarista ei sentään ole kysymys. Haastetta kuulijalle kyllä piisaa, sillä muutaman ensimmäisen pyöräytyksen jälkeen ainoat mieleen painuneet seikat ovat mainitut C-osat ja siistit koneäänet. Niinhän se vanha viisaus taitaakin mennä, että hyvä albumi ei ensimmäisellä kuuntelulla avaudu. Line up-muutokset eivät ole vaikuttaneet valtavasti itse ulosantiin, vaikka rääkynät eivät aivan niin brutaaleita Denis Hautaniemen suusta olekaan. Toisaalta Riku Haaviston ördäily ei välttämättä olisikaan pukenut yhtä hyvin ilmavampaa ja maalailevampaa musiikkia, joten tässäkin suhteessa orkesteri on oikealla tiellä.

Odotan suurella mielenkiinnolla kuulijoiden suhtautumista EP:hen, sillä vähintään debyytin kaltaista vihamielisyyttä ja tahtilajiprogeilua odottavat tulevat joko yllättymään positiivisesti tai pettymään katkerasti. Fakta on kuitenkin se, että ”Entwine The Threads” on taidolla tuotettu, äärimmilleen viimeistelty ja ehdottoman idearikas taideteos. Seuraavaa täyspitkää odotellessa.

9/10

Kappalelista:
01. Entwine The Threads
02. Dare to Defy
03. Transient Belief
04. To Entitle Vacancy
05. Perceive the Mendacity

http://www.facebook.com/circleofcontemptofficial

Kirjoittanut: Tomi Salmi

Kommentoi julkaisua