Järjestyksessään ties kuinka mones Circle-albumi pääsee maailmaan juhannusviikolla 2017. Hilpeät ja samalla maailman hienoimmat promokuvat, Ylen tekemä opas Circlen maailmaan sekä jatkuva hype ulkomailla ovat pitäneet yhtyeen relevanttina viime aikoina. Levyn paria kappaletta on kuultu livenä jo muutaman vuoden ajan, mikä toivottaa yhtyeeseen ennestään tutustuneen kuulijan lämpimästi tervetulleeksi. “Terminal” tuntuu kotiinpaluulta.

Riffirock on tullut takaisin! Itse tulen “Terminalia” kuunnellessa hyvälle tuulelle – en siksi, että Circlen kohdalla yksinkertainen olisi mieluisinta, vaan koska riffijumittelu sujuu heiltä parhaiten. Näkisin levyn jokaisen kappaleen jäävän varmasti elämään keikkasettiin. Osassa “Terminalin” lauluista on pitkästä aikaa selkeää suomen kieltä. Enää ei siis tarvitse käyttää omaa mielikuvitustaan niin lujasti lyriikoita tulkittaessa. Mika Rätön skitsofreniseksikin yltyvä (“Saxo”) ulosanti tuo mieleen Swansin, hieman pidemmälle vietynä toki. Enkä ole ainut jota tämä levy muistuttaa Swansin muutamasta edellisestä tuotoksesta. Ympyrät siis sulkeutuvat mutta vain alkaakseen uudestaan. Circle kuuluu siihen hienoon ryhmään yhtyeitä, joiden musiikkia on hankala arvottaa tai arvioida. Aivot voi laittaa narikkaan tai täysille, ”Terminal” toiminee kaikin päin.

8½/10

Kappalelista:
1. Rakkautta al Dente
2. Terminal
3. Saxo
4. Imperiumi
5. Kill City
6. Sick Child

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

http://www.circlefinland.com/
Kirjoittanut: Ville Kangasniemi