Clayskin – Faces

Jo reilun kymmenen vuoden ikään ehtinyt turkulainen kaveriporukkabändi Clayskin julkaisi ensimmäisen omakustanteisen albuminsa maaliskuussa. Ennen ”Faces”-nimeä kantavan albumin syntyä on bändi kuluneiden vuosien vakiinnuttanut kokoonpanonsa (ollako kitaristeja kaksi vai eikö, siinäpä vasta pulma) ja julkaissut EP:n vuonna 2004.

Ensitahdeista alkaen ”Faces”-albumin raskaan ”romurokin” soundit tuovat mieleen amerikkalaisen, Suomeenkin syksyllä rantautuvan Nickelbackin. Lyriikat eivät – luojan kiitos – saavuta läheskään samansuuruista korniutta kuin edellä mainitun kokoonpanon, vaikka aiheet pyörivät jokseenkin samoissa ympyröissä: viha-rakkaus-suhteissa, ylpeydessä ja oman tien löytämisessä. Clayskinin laulaja Sami Koskinen tuntuu ottaneen jonkin sortin vaikutteita Killswitch Engagenex-solisti Howard Jonesilta pyrkimällä kertosäkeissään samanlaiseenharmoniseen pehmeyteen kuin tämä. Tokikaan laulajia ei toisiinsa voi verrata – on se suomalainen karheus sen verran läpipuskeva Koskisen äänessä.

Kitarasoundeihin on Clayskin panostanut erilaisten riffien kirjolla; riffejä pyöritelläänkin kaikissa levyn biiseissä muutaman sekunnin sessioista aina puoli minuuttia kestäviin brassailuihin, kuten Mouth of Arrogance -biisissä. Kymmenen biisin lätty ei kuitenkaan kestä kuin puoli tuntia, ja vahvoista kitarasoundeista huolimatta se jää sekä lyhyeksi että hieman keskeneräisen kuuloiseksi. Liekö sitten syy omakustanteen vai jonkin muun?

Clayskinin ”Faces” sopiikin parhaiten kuunneltavaksi kaveriporukan järjestämille Nickelbackin etkoille.

6 / 10

Kappalelista:
1. Sing of Pariah
2. Mouth of Arrogance
3. My beloved Enemy
4. Bound to fear
5. Purge of Life
6. Pride
7. Day of Silence
8. Redemption
9. Everything must Burn
10. 16 Daggers

https://www.facebook.com/pages/Clayskin/111804182209615

Kirjoittanut: Elina Sahlgren

Kommentoi julkaisua

Avainsanat: