Coredust – Decent Death

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 1.5.2012

Tänä maailmanlopun vuonna, kun levyjä pusketaan jälleen ulos hyviin tiiviiseen tahtiin, tuolla ylitarjonnan täyttämällä kentällä on vielä vaikeampaa erottaa helmet paskasäkistä. Tässä mittelössä helsinkiläinen 9.5. debyyttinsä ”Decent Death” julkaiseva Coredust erottuu edukseen.

Groove metalliksi laskettava Coredust julkaisi 2008 ensimmäisen EP:nsä ”Past Lives”, joka otettiin hyvin vastaan niin median kuin fanienkin keskuudessa ja valittiin Imperiumi.net-sivulla kuukauden demoksi. Nyt siis on käsillä ensimmäinen täyspitkä, joka sisältää kahdeksan kappaletta ja antaa kuulijalleen matkan rujommasta mätöstä aina hitaampaan tunnelmointiin, ja toisinpäin.

Levy alkaa introlla, jossa kuitenkin kuullaan jo niin mörinöitä kuin vierailevaa naislaulajaakin. Jo tässä vaiheessa levyn sisältö alkaa aueta, ja toistaiseksi näyttää erittäin hyvältä. Seuraava ”Without Disguise” näyttää, mihin debytantti pystyy. Yllättäen jälleen arvostelija laittaa merkille, että laulaja käyttää samanlaista äännähtelytapaa ja on muutenkin äänenkäytöltään hyvin lähellä Profane Omenin Jules Näveriä. Myös kannuttaja, sessiomuusikoksi apuun pyydetty Jaska Raatikainen hoitaa tonttinsa erinomaisesti todistaen, että hän venyy ja vanuu tilanteen mukaan suuntaan jos toiseenkin. Kolmas ”Dead End” tarjoilee levyn puolessavälissä jo erilaisia tuulia. Suurimmaksi osaksi nopea ja rujo kappale pitää sisällään kevyen, myös naislaululla katetun akustisen väliosan. Kappale kerrallaan yhtye käy koko ajan vain kiinnostavammaksi. Nimikkobiisi alkaa erittäin maanisella, hieman häiritsevällä syntikkamelodialla, joka sopii kuin nakutettu kappaleeseen. Myös koko levyn mitalla käytetyt syntikkasovitukset tuovat oman mausteensa tähän keitokseen, ja on ilo huomata että tällä kertaa ne ovat taka-alalla mutta palvelevat kappaleita muutenkin kuin vain täytteenä. Viides biisi ”03:00 AM” alkaa samantyyppisellä kaavalla kuin suurin osa muistakin levyn kappaleista, mutta silmän räpäyksessä se muuttuu balladin omaiseksi, akustisilla kitaravalleilla täytetyksi, puhtaita lauluja sisältäväksi tunnelmapalaksi. Kun on saatu tarpeeksi hidastelusta, lähdetään taas raivoamaan kuin kohtauksen saanut härkä niin, ettei sitä pysäytä yksikään matadori. Sama kaava toistuu kappaleessa muutamaan otteeseen, ja tässä vaiheessa arvostelijaa alkaa vaivata se, että muuten kymmenen pisteen arvoinen piirretty, mustavalkoinen sota-aiheinen kansilehtiö ei sisällä sanoja. Olen varma, että levy ja koko sen idea aukeaisi vielä enemmän, jos mukana olisi sanat, joita lukea.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Siirrytään levyn loppupuoliskolle: sen starttaava ”Pain Unfiltered” alkaa lupaavasti, mutta kappale on levyn heikointa antia, eikä sitä pelasta suhteellisen keskinkertainen kertosäe tai yksinkertaisesti toteutettu kappalerakenne. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kappale sisältää erittäin maukkaan ja melodisen kitarasoolon, joita levyllä ylipäätään on vain muutamassa kappaleessa, ikään kuin mausteeksi lisättynä. On myös huomattava, kuinka kitarariffit ovat erittäin suuressa osassa levyllä ja kaikki melodiat ja pienimmätkin koukerot on mietitty tarkkaan läpi. Mahtavaa. Seitsemäs kappale ”Brainwash” on hyvin omalaatuinen teos tämän levyn muutenkin omaperäisessä linjassa. Se sisältää tunnelmointia, raivoamista ja hypnoottisia päähän jääviä melodioita. Kappale myös edustaa ehdottomasti levyn kärkikastia. Tässäkin kappaleessa laulaja Esa Salminen todistaa osaamisensa. Sen jälkeen vuorossa on selvästi levyn päättävä kappale ”It´s No Good”, joka sisältää jälleen kaiken aikaisemmin mainitun, mutta on kuitenkin pieni notkahdus levyn suorassa linjassa.

Käsillä on siis erittäin väkevä ja pätevä debyyttialbumi. Pieniä notkahduksia levyn linjassa on, mutta ei mitään niin merkittävää, että sitä täytyisi enempää setviä. Jokaisella täyspitkällä on lähes aina heikompia ja huonompia biisejä, mutta tällä niitä on vain vähän. Ja kun oikeasti hyviä biisejä on näinkin paljon, voi povata hyvää tulevaisuutta. Lykkyä tykö! Voit kuunnella albumin kokonaisuudessaan vielä parin päivän ajan täällä.

8/10

Kappalelista:
1. intro
2. Without Disguise
3. Dead End
4. Decent Death
5. 03:00 AM
6. Pain Unfiltered
7. Brainwash
8. It´s No Good

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Eeli Helin