Corr Mhóna
Puhuttaessa irlantilaisesta metallimusiikista suurin osa varmasti tietää yhtyeen nimeltä Primordial ja useimmat myös yhtyeet Mael Mórdha sekä Altar Of Plagues. Mutta onko maalla, joka on maailmalla kuitenkin melko tunnettu perinteisestä kansanmusiikistaan, metallimaailmalle muuta tarjottavaa? Yksi maan lupaavista uusista tulokkaista on yhtye nimeltään Corr Mhóna, joka julkaisi omakustannedebyyttialbuminsa ”Dair” vuoden 2014 syksyllä. Irlantilaista tunnelmointia ja useita eri metallin alalajikkeita iirin kielellä laulettuna yhdistelevä Corr Mhóna ei ainakaan omaperäisyyden tai monipuolisuuden puutteeseen kaadu. Kaaoszine haastatteli yhtyettä sähköpostin välityksellä.
Voisitteko aluksi esitellä yhtyeenne lukijoillemme kertomalla lyhyen biografian sekä edustamanne musiikin tyylilajin?
Moi. Mita kulu? Corr Mhóna on perustettu vuonna 2008 kahden veljesparin toimesta (Paul ja Stephen Quinn sekä Martin ja Robert Farrow). Molemmat perheet ovat kotoisin West Corkista Irlannista, joten olemme kasvaneet yhdessä samantyylisestä musiikista kiinnostuneina.
Mainos päättyy
Musiikillisten vaikutteidemme pohjalta aloimme kirjoittaa ja tuottaa ensimmäistä EP:tämme ”Corrguíneacht” vuonna 2010. Kiinnostuksemme useisiin metallimusiikin tyyleihin, kuten myös elokuva- sekä pelimusiikkiin, on tehnyt tyylistämme vahvan sekoituksen. Sekoitamme oikeastaan mitä genrejä tahansa, jos/ kun ne sopivat sävellykseen. Puhtaiden ja heavy-laulujen harmonia yhdessä akustisten kitaraosioiden kanssa tuo meille kappaleiden kirjoittamiseen enemmän variaatiota ja dynamiikkaa.
Julkaisitte debyyttialbuminne ”Dair” syksyllä 2014. Mitä voitte kertoa lukijoillemme tämän levyn sisällöstä? Miksi jokaisen pitäisi katsastaa kyseinen tuotos? Entä oletteko itse tyytyväisiä levyn lopputulokseen?
”Dair” tarkoittaa tammea gaelin kielellä ja on 45-minuuttinen levytys monimutkaisia sävellyksiä, jotka kiemurtelevat sisään ja ulos useista metallin alalajikkeista. Se on yhdistelmä black metallin synkää pieksemistä ja kirkumista, tanakkaa heavy metallia ja death metallin murinaa. Unohtamatta mainita musiikin harmonioita ja hitaita doom metal -tyylisiä riffejä. ”Dair” on ensimmäinen täyspitkä albumimme, mutta se ei kuitenkaan ole ensimmäinen sävellys- tai nauhoitustyömme. Ennen levyn nauhoittamista olimme jo saaneet hyvää kokemusta EP:mme ”Corrguíneacht” nauhoituksista. Tästä syystä ”Dairilla” on huomattavasti parempi ja eheämpi äänimaailma, jossa jokainen instrumentti on selkeästi kuultavissa. Silti yhdistettynä keskenään ne muodostavat kuulolle aistikkaan sekoituksen. Lukijoiden kannattaakin siis katsastaa levy, koska kaikki yllä mainitut elementit tekevät sen kuuntelemisesta hyvin ainutlaatuisen kokemuksen.
Mitkä yhtyeet ovat Corr Mhónan suurimmat vaikuttajat? Kuunteletteko lainkaan musiikkia metallin ulkopuolelta?
Moni yhtye on vaikuttanut meihin, sillä olemme kiinnostuneita useimmista metallin alalajeista Napalm Deathista Orphaned Landiin ja Dissectionista Cyniciin. Klassikkoyhtyeet kuten Black Sabbath ja Metallica vaikuttivat meihin nuoruusvuosina, mutta olemme jatkaneet runsasta metallin kuuntelua aina 90-luvun alusta nykypäivään asti.
Metallimusiikin ulkopuolelta, kuten jo aiemmin mainitsin, olemme kiinnostuneita elokuvien ja tietokonepelien soundtrackeista. Säveltäjät kuten Howard Shore (Taru Sormusten Herrasta) ja Jeremy Soule (The Elder Scrolls, Total Annihilation) ovat kiinnostavia johtuen heidän kyvystään herättää ja koristella tuotoksiensa teemaa. Maailmanmusiikki, kuten Dead Can Dance, sekä klassiset säveltäjät kuten Holst ja Prokofiev ovat myös tärkeitä meille.
Mistä asioista ammennatte insipiraation musiikkiinne?
Mainos päättyy
Henkilökohtainen kehitys ja näkökulmat ovat tärkeä inspiraation lähde sävellystyössämme. Olemme myös kaikki matkustelleet laajasti ja arvostamme ympärillämme olevia maisemia, ympäristöä sekä historiaa. joten yhdistämällä nämä kaksi asiaa saamme oikeastaan inspiraatiota kaikesta, mitä olemme nähneet ja kokeneet.
Kuinka kuvailisitte musiikkianne käyttämättä tyypillisiä sanoja, kuten ”metal”? Toisin sanottuna: kuinka kuvailisitte musiikkianne henkilölle, joka ei ole kuullut metallimusiikkia koskaan aiemmin?
Jos lähdetään siitä olettamuksesta, että tämä hypoteettinen henkilömme on ylipäätänsä kiinnostunut musiikista, sanoisin, että musiikkimme on hyvin melodista ja siinä on paljon yksityiskohtia jokaisessa minuutissaan. Lukuisia kitaraharmonioita ja melodioita sekä tarttuvia riffejä ja mielenkiintoisia fillejä rytmipuolella. Laulajamme taas vangitsee ja koristelee melodioitamme tarkemmilla yksityiskohdilla tai joissain tapauksissa toimii jopa niiden vastapisteenä, mikäli tilanne näin vaatii.
Mitä voitte kertoa meille Corr Mhónan sanoituksista? Mistä aiheista ne yleensä kertovat ja kuinka paljon sanoitukset yhtyeellenne merkitsevät?
Mainos päättyy
Sanoituksemme kumpuavat samoista inspiraationlähteistä kuin musiikkimme, joten niissä on paljon viittauksia luontoon ja sen voimaan. Levyllämme ”Dair” monet kappaleet keskittyvät ”tammeen” sen alkuajasta tammenterhona (”Dearcán”) aina levyn viimeisimpään nimikappaleeseen. Ensimmäisellä EP:llämme kirjoitimme muun muassa Mac Tire’sta eli sudesta (Mac Tire = irlantilainen nimitys sudelle – toim.huom.) sekä Slua Sidhesta, joka on tarina taistelusta Tutha Dé Danannin, Fae Folkin sekä rosvoilevien fomorianalaisten kesken. Tarina on otettu vanhasta kansantarusta.
Yhtyeenne sanoitukset on kirjoitettu äidinkielellänne iirillä. Kuinka päädyitte tähän ratkaisuun ja aiotteko pitää tämän käytännön myös tulevaisuudessa?
Kaikki yhtyeen jäsenet ovat kiinnostuneita äidinkielestämme ja asiasta puhuttiin heti yhtyeen perustamisen aikana. Tämä on hyvä tapa mainostaa kieltämme, ja kieli itsessään sopii hyvin sekä örinöihin että puhtaisiin lauluihin. Iiri on myös kieliopillisesti hyvin runollinen, joten tämä oli loppupeleissä helppo ratkaisu. Niin kauan kuin Corr Mhóna tulee olemaan hengissä, kaikki sanoituksemme tulevat olemaan iirin kielellä.
Olette kotoisin Irlannista, joka ei muutamaa isoa nimeä lukuun ottamatta ole kovinkaan tunnettu metallimusiikista. Mitä yhtyeitä voisitte suositella meille maastanne?
Mainos päättyy
Irlantilaisessa metallissa on ollut havaittavissa jonkinlaista uudelleensyntymistä viimeisimpinä vuosina. Tämä johtunee muutoksista musiikkiteollisuudessa ja laadukkaiden nauhoitustarvikkeiden paremmasta saatavuudesta. Meillä on tarjota nämä jo kansainvälistä menestystä saavuttaneet itsestään selvyydet, kuten Primordial, Mael Mórdha ja Altar Of Plagues. Sen lisäksi täällä on useita vielä ilman levytyssopimusta olevia yhtyeitä, jotka ovat julkaisseet laadukkaita albumeita ja demoja, kuten For Ruin, Brigantia ja Illenkus. Kotiseudultamme Corkista löytyy myös yhtyeitä, kuten Sebek ja Soothsayer, jotka suunnittelevat uusia nauhoituksia tai julkaisuita lähiaikoina.
Kuinka vaikeaa (tai helppoa) on soittaa metallimusiikkia maassa, jossa se ei ole kovinkaan suosittua?
Se on vaikeaa. Dublinissa, missä on isompi väestömäärä, on jo vaihtoehtoja tapahtumapaikoille ja mahdollisuuksia isommille yleisömäärille, mutta pienemmässä kaupungissa kuten Cork metallimusiikin marginaaliasema tarkoittaa sitä, että paikkoja tapahtumien järjestämiseen on vaikea löytää, saati täyttää niitä. Näin ollen seudullamme on omistautunut hardcore-fanikunta, josta lähes jokainen soittaa jotain instrumenttia jossain yhtyeessä! Vaikeinta on kuitenkin tulla huomioiduksi maissa, missä metallikansaa on enemmän, vaikkakin internet tekee sen nykypäivänä helpommaksi. Yhtye, joka tulee marginaalimaasta, tarvitsee levy-yhtiön tullakseen isommaksi ja saadakseen enemmän faneja mutta ei saa levytyssopimusta, ennen kuin se tulee isommaksi ja saa enemmän faneja; se on raaka kierre.
Kuinka paljon tunnette suomalaista metallimusiikkia? Mitä yhtyeitä tiedätte ja mistä niistä pidätte maastamme?
Tunnemme suomalaista metallia hyvinkin paljon. Molemmat kitaristimme (Martin ja Paul) ovat asuneet Helsingissä ja tuntevat maanne hyvin sekä kulttuurin että musiikin osalta. Mutta jo ennen sitä olimme kuulleet yhtyeistä kuten Amorphis, Children Of Bodom, Nightwish, Apocalyptica ja nauttineet niiden musiikista täällä Irlannissa. Ja itse asiassa näimme Children Of Bodomin sekä Apocalyptican viettäessämme aikaa Nosturissa. Meihin teki suurimman vaikutuksen se, kuinka hyväksyttyä metallimusiikki on maassanne. Saatoit kuulla metallimusiikin soivan radiossa paikallisessa kaupassa, kun taas Irlannissa saat lähes tulkoon pyydellä anteeksi, jos kuuntelet metallia! Sen aikakauden (2001 – 2002) jälkeen yhtyeet kuten Swallow The Sun, Moonsorrow ja Rotten Sound ovat tehneet meihin vaikutuksen tasokkuudellaan. Suomalailta yhtyeiltä näyttää myös tulevan julkaisuja kattavasti useasta genrestä. Ironcross ansaitsee erikoismaininnan, sillä ollessamme Suomessa nautimme useita lasillisia salmaria kuunnellessamme ”Too Hot To Rock” -albumia. Kaikista näistä luulisin, että lähimpänä omaa yhtyettämme ovat Amorphis, Moonsorrow sekä Swallow The Sun.
Mikä on mielestänne suurin syy siihen, miksi Corr Mhónan pitäisi olla seuraava ”iso yhtye” metallimusiikissa? Mikä on suurin myyntivalttinne?
Koska olemme mahtavia! Suurin myyntivalttimme on monipuolisuutemme, yhdistelmä eri tyylejä ja menetelmiä metallin soittamisessa yhdistettynä tiuhasti vaihtelevaan laulutyyliin raskaamman ja puhtaan laulun välillä. Emme näe esteitä tai genrerajoja, jotka voisivat pidätellä meitä; jos musiikki on hyvää, me soitamme sitä.
Minkä uskotte olevan seuraava iso asia metallimusiikissa yleisesti puhuen?
Ei mitään tietoa! Ehkäpä muurit genrejen välillä jatkavat sortumistaan ja tulemme näkemään uusia ja jännittäviä musiikillisia yhdistelmiä lopputuloksena.
Missä näette ja toivotte Corr Mhónan olevan 10 vuoden päästä?
Toivomme, että Corr Mhóna on julkaissut kymmenen vuoden päästä sarjan laadukkaita ja hyvin vastaanotettuja albumeita, soittanut keikoilla ja festivaaleilla useassa eri maassa ja pysynyt rehellisenä yhtyeen alkuperäiselle ajatukselle ilman kompromisseja.
Mitkä ovat yhtyeenne lähitulevaisuuden suunnitelmat?
Jatkamme debyyttialbumimme promootiota ja toivomme julkaisevamme sen myös muissa formaateissa CD:n lisäksi. Parhaassa tapauksessa tulemme tekemään myös keikkoja sekä Englannissa että manner-Euroopassa. Loppuvuodesta toivomme palaavamme studioon nauhoittamaan seuraavaa tuotostamme, joka tulee olemaan joko EP tai täyspitkä albumi riippuen siitä, kuinka paljon musiikkia meillä on silloin valmiina.
Kiitos haastattelusta. Olisiko vielä viimeisiä sanoja lukijoillemme?
Moi moii, kiitos kun luitte haastattelun. Toivomme, että katsastatte musiikkimme. Toivomme myös näkevämme teidät Suomessa pian. Kittos!
Haastattelu: Riku Mäkinen
English version:
When speaking of Irish metal music, certainly most of you know the band named Primordial and many also bands Mael Mórdha and Altar Of Plagues. But does the country, which is worldwide known for its folk music, have anything else to offer for the metal world? One of the most promising newcomers from Ireland is a band named Corr Mhóna which released their self-released debut album “Dair” at autumn 2014. Mixing Irish atmospheres and many different genres of metal, all sang at Irish language, Corr Mhóna does not fail to the lack of distinctiveness or versatility at the very least. Kaaoszine interviewed the band via e-mail.
First of all, could you give our readers an introduction to Corr Mhóna by providing a short biography and a description of the style of music you play?
Moi. Mita kulu? Hi and thank you for this interview. Corr Mhóna was formed back in 2008, by two sets of brothers (Paul and Stephen Quinn, Martin and Robert Farrow). Both our families are from West Cork in Ireland and we grew up together with a similar interest in music.
Drawing on a variety of musical influences, we started writing and produced our first E.P. “Corrguíneacht” in 2010. Our interest in many forms of metal, as well as movie and game music, has led to a strong blend of disparate music within our style. We amalgamate all genres if and when they suit the composition. The use of heavy and clear harmonized vocals, along with clean and acoustic guitar passages, gives us a more varied song-writing dynamic.
Your first full-length album called “Dair” came out at autumn 2014. What can you tell our readers about it? Why should everyone check it out and are you satisfied with the result yourself?
“Dair”, meaning Oak in our Gaelic tongue, is a 45 minute album of complicated song-writing that weaves in and out of several genres of metal, coupling the screams and sombre thrashing of black metal with heavy chunks and growls of death metal, not to mention the harmonies and slow paced riffs of doom. “Dair” is our first full-length album proper; however, it is not our first attempt at song-writing and particularly recording. When we went to record “Dair” we already had some hard-gained experience from recording “Corrguíneacht”. Due to that fact “Dair” has a far better and more complete sound to it, each instrument can be clearly heard and yet mixes together into a tasteful aural blend. Your readers should check Dair out because all the above elements make listening to it quite a unique experience.
Which bands are biggest influences for Corr Mhóna? Is there any music outside of metal you like to listen?
There are many bands that influence us as we are interested in most of the subgenres of metal; from Napalm Death to Orphaned Land, from Dissection to Cynic. Classic acts like Black Sabbath and Metallica had a positive effect on us in our formative years, but we have continued to listen to as much metal as we can since then, from the early nineties up until the present day.
Apart from metal, as I mentioned earlier, we are interested in film and computer game soundtracks. Composers such as Howard Shore (The Lord of the Rings) and Jeremy Soule (The Elder Scrolls series, Total Annihilation) are of special interest due to their ability to generate and embellish upon thematic motifs in their scores. World music such as Dead Can Dance, along with traditional classical composers like Holst and Prokofiev, are also important to us.
From where do you draw inspiration for creating music?
Personal circumstances and development have a great inspirational impact on our creative methods. We have all travelled extensively and each of us appreciates scenery, the environment and history. So, combining the two scenarios, we draw inspiration from everything we’ve seen and experienced.
How would you describe your music without using basic words like “metal”. In other words, how would you describe your music for a person who has never heard metal music before?
Taking for granted that our hypothetical person has an interest in music, I would say that our music is in a powerfully melodic style, with many details running throughout every minute of it. Many guitar harmonies and melodies stand beside catchy riffs and interesting fills from the rhythm section. Our vocals capture the same melodies and embellish them with further details, or provide a counter-point, rhythmically or melodically, if that’s what the situation demands.
What can you tell us about the lyrics of Corr Mhóna? Which subjects are they basically about? How important part lyrics are for Corr Mhóna?
The lyrics in our music flows from the same sources of inspiration as our music, and so there are many references to nature and its power. In “Dair” many of the songs are centred on “An Dair” or ‘The Oak’, from its inception as an ‘Acorn’ from “Dearcán” to the title track at the end of the album. In our first E.P. we wrote about Mac Tíre, the Wolf and also An Slua Sidhe, a story about the battle between the Tuatha Dé Danann or Fae Folk and the marauding Fomorians which is taken from ancient lore.
Your vocals are sung at your native language. How did you end up with this decision and will they be this way in the future as well?
All of us have an interest in our native language, and when the band was first conceived the idea of writing lyrics entirely in the Irish language was discussed. As this is a way to positively promote our language, and as the language lends itself well to harsh and clean vocals, as well as being quite poetic grammatically, it was an easy decision in the end. As long as Corr Mhóna exists it will write all of its music entirely through Irish.
You hail from a country which is not so familiar of metal music. Which bands you can recommend for us from Ireland?
There has been something or a renaissance in Irish metal in recent years, due to the changes in the music industry and the wider availability of decent quality recording equipment. So you have the obvious bands that have already achieved success abroad (e.g. Primordial, Mael Mórdha, Altar of Plagues) and then there are a lot of unsigned bands releasing high quality albums and demos (e.g. For Ruin, Brigantia, Illenkus). In the Cork region you also have bands like Sebek and Soothsayer, who plan to record or release in the near future.
How hard (or easy) it is to play metal music in a country where metal music isn’t such a huge thing?
It is difficult. In Dublin you have a large population, and therefore a choice of venues and larger crowds, but in a regional city like Cork the marginal status of metal in Ireland means that it is hard to find a venue, never mind fill it. That being said, there is a hard-core and dedicated fan-base in our region, and nearly everyone plays an instrument and is in a band! The most difficult thing is getting exposure in countries with bigger metal audiences, though the internet does make this easier. A band from a marginal country needs a label to get bigger and reach more fans, but won’t be accepted by a label until it gets bigger and has a lot of fans; it’s a vicious circle.
How familiar you are with Finnish metal music? Which bands do you know and like from our country?
We are very familiar with Finnish metal. Both of our guitarists (Martin and Paul) have lived in Helsinki in the past and know the country well, including its culture and its music. But before that we had heard the music of Amorphis, Children Of Bodom, Nightwish and Apoclyptica, and had enjoyed their music back in Ireland. We actually saw Children Of Bodom and Apocalyptica while we were staying there in Nosturi. What impressed us was the way metal is just accepted in your country (you could hear it on the radio in the local shop), whereas we almost have to apologize for listening to metal here in Ireland! Since that period (2001-2002) bands like Swallow The Sun, Moonsorrow and Rotten Sound have impressed us with their quality, and there is a broad selection of genres being released by Finnish bands. Ironcross deserve a special mention, as we enjoyed several glasses of salmiakki in Finland listening to “Too Hot to Rock”. Of all these, I suppose Amorphis, Moonsorrow and Swallow The Sun would be closest in sound to Corr Mhóna.
What do you think is the biggest reason why Corr Mhóna should be the next big thing in metal? What is your biggest selling point?
Because we’re great! Our biggest selling point is our variety: the combination of different styles and methods of playing metal, along with the frequent changes in both our heavy and clean vocals. No barrier or perceived genre boundary holds us back; if the music is good enough, we play it.
What do you think will be the next big thing in metal generally speaking?
Haven’t a clue! Perhaps the barriers between genres will continue to break down, and we will see some new and exciting combinations of music as a result.
Where do you see and hope Corr Mhóna will be after 10 years?
In ten years we hope that Corr Mhóna will have released a string of decent and well received albums, played gigs and festivals in many different countries, and stayed true to the founding ethos of the band, without compromise.
Which are the main plans of Corr Mhóna for the near future?
We will continue to promote our debut album, and hope to release it on different formats besides CD. Ideally we will put together a run of gigs abroad, in the U.K. and mainland Europe. Later in the year we hope to return to the studio to begin work on our next release, which may be an e.p. or an album, depending on the amount of music we have ready!
Thanks for the interview. Any last words for our readers?
Moi Moii, thanks for reading, and we hope you check out our music. Hopefully see you in Finland sometime soon. Kittos!
Interview: Riku Mäkinen