Lontoosta tärähtää kuultavaksi levyllisen verran black/thrashia, kun Craven Idol -niminen retkue saa lokakuussa 2013 debyyttialbuminsa ”Towards Eschaton” kaiken kansan kuultavaksi lokakuussa. Bändi on aikaisemmin julkaissut demojen lisäksi vain yhden EP:n, joten otetaanpa selvää, millaisella tuotoksella nyt lähdetään valloittamaan kuulijoita.

Matkaan lähdetään uhmaavan hitaasti keskiaikaisella introlla, mutta hyvin nopeasti jo ensimmäisessä biisissä kuulee bändin nopeamman puolen. Ja hitto vie, tämähän tempaisee myös mukaansa aivan yhtä nopeasti. ”To Summon Mayrion” -biisi esittelee reilun kuuden minuutin aikana niin sitä black/thrash-kaahausta, fillejä ja jurnuttavaa kitarointia kuin hitaampaa kuoro-osuutta.

Koko ”Towards Eschaton” -levy paahdetaan läpi pääsääntöisesti tasaisella vauhdilla, mikä tekee levystä hiukan puuduttavankin. Sen takia esimerkiksi ”Craven Atonement” -biisin hiukan hitaampi väliosa on piristävä poikkeus levyn annissa. Ei sekään kuitenkaan tarkoita, että tässä löysäilemään ruvettaisiin. Yllättävän monipuoliseksi nousee myös reilun kuusiminuuttinen ”Codes of Seven Dooms”, jossa osien vaihtelu tuo biisiin omanlaistaan elämää. Toisaalta, tuo vaihtelevuus tekee biisistä myös hiukan sekavan.

Craven Idolin ongelmaksi nousee selkeästi omaperäisyyden puute. Soittimet kyllä pysyvät mukavasti soittajien käsissä, mutta biisimateriaali ei esittele mitään sellaista, joka saisi haukkomaan henkeä. Kyllä levyä kuunnellessa käy selvästi ilmi, että pojat ovat Venomia ja Bathorya, mikseivät myös Nifelheimia kuunnelleet ja näiltä genren suurilta nimiltä myös vaikutteita soittoonsa ottaneet.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Bändi on varmasti hakenut myös monipuolisuutta soittoonsa sekoittamalla melodioita, toistuvia riffejä, blast beatiä, thrash-paahtoa ja kuoro-osuuksia. Tämä ei nyt kuitenkaan aivan napakymppiin iske, vaan bändin levy on lähinnä sekalainen kokoelma sitä sun tätä. ”Golgotha Wounds” nousee biisinä esille levyn alkupuolella – siinä riffit ovat tarttuvia ja melodiatkin osuvia, mutta aivan kuin tämän olisi kuullut jonkin kerran muiden soittamana.

Ei Craven Idolin kuitenkaan kannata heittää lusikkaa nurkkaan. Soitossa on potentiaalia, samoin biiseissä. Kun kokonaisuutta maustaa vielä omaperäisillä valinnoilla, voi tästä tulla vaikka mitä. Suoraviivaista mustaa thrashiä ei koskaan ole liikaa, joten toivottavasti jatkossa bändi luo lisää omankuuloistaan materiaalia.

6½/10

Kappalelista:

1. To Summon Mayrion
2. Sworn Upon the Styx
3. Golgotha Wounds
4. Craven Atonement
5. Codes of Seven Dooms
6. Aura of Undeath
7. Left to Die
8. Orgies

Craven Idol @ Facebook

Kirjoittanut: Rudi Peltonen