Jos jokin asia on varma, niin se, ettei kotimainen raskas musiikki tule kuolemaan pitkiin aikoihin. Siitä pitää huolen Haminassa aktivoitunut melodista metallia soittava Crimson Sun, jonka esikoisalbumi ”Towards The Light” julkaistiin elokuun alussa. Ihmeitä pitää tapahtua, jos vielä tämän vuoden sisällä ilmestyy debyyttilevy, joka ohittaa ”Towards The Lightin” vuoden tulokas–kisassa. Ainoa kysymys onkin se, olisiko levy voinut olla vielä parempi? Vuonna 2013 julkaistu EP ”The Border” nosti debyyttilevyn odotukset ehkä jopa liian korkealle. EP lupaili paljon raskaampaa ja monimutkaisempaa metallia, mitä kokopitkä toi tullessaan. ”The Border”-kappaleen progressiivisuutta jää väkisin kaipaamaan, mutta ehkä vastaavat rypistykset ovat vielä edessä.

Haaveilu sikseen, ”Towards The Light” on loistava levy. Avausraita ”The Storm” kuulostaa erittäin lupaavalta: raskaat riffit ja koukuttavat melodiat johtavat tuttuun tapaan radioystävälliseen kertosäkeeseen, joka etenee lopulta progressiivisempaan väliosaan. Biisi tuo vahvasti mieleen ”The Border”-EP:n, jonka raskas haamu kummittelee valitettavan vähän kokopitkän aikana.

Seuraavat kaksi biisiä ”Eye of the Beholder” ja ”Awaken” esittelevät sen Crimson Sunin, jota levy on aidoimmillaan. Melodisuus ja suoraviivaisuus vie voiton aikaisemmista proge-vivahteista, ja Sini Seppälän ääni soi kauniin kirkkaana. Neljäntenä on vuorossa levyn nimikkobiisi, joka on odotetusti mielenkiintoisimpia kappaleita. Efektit,yksinkertanen riffi ja tarttuva kertosäe takaavat varmasti loistavan livebiisin. Seppälä ei säästele ääntään, ja siitä löytyykin uusia ulottuvuuksia jatkuvasti.

Raskaat haamut vierailevat positiivisina yllätyksinä levyn puolessa välissä kappaleilla ”The Herald” ja ”Portrait of a Ghost”. Kitaroiden, efektien ja koskettimien symbioosi on erittäin vakuuttavaa ja hienoa kuunneltavaa. Jokainen instrumentti kuulostaa hyvältä yksinään ja samalla ne täydentävät toisiaan. Seppälän upea lauluääni vielä kirsikkana kakun päällä, ja paketti on valmis. Tavallisesti myös levyt tasaantuvat ja hiipuvat alkuhuuman jälkeen, mutta ”Towards The Light” tässä poikkeus.

Jos pari biisiä pitää nostaa esille muita enemmän, niin avausraidan lisäksi kahdeksantena kuultava ”The Spark” on kappale, joka jää mieleen ja eksyy yhdelle jos toisellekin soittolistalle. Kertosäkeen ja koskettimien kipinöintiä ja kauniin kitarasoolon tarjoileva mestariteos on mielestäni levyn paras kappale. Kitara- ja efektipainoitteinen ”Clockwork Heart” on myös loistava veto, joka johtaa viimeiseen outro-biisiin ”Memories Burning”.

Tässä vaiheessa ylistyssanoja on käytetty jo niin paljon, ettei enempää tahdo löytyä. Ainoat ajatukset liittyvät tulevaisuuden julkaisuihin. Mihin suuntaan kehittyä, kevyempään vai raskaaseen? Monimutkaiseen vai yksinkertaiseen? Harva bändi voi valita tulevaisuutensa näin vapaasti. Mitä ikinä he valitsevat, se tulee kuulostamaan Crimson Sunilta. Bändillä on erittäin pitkä ura edessä ja tahdon olla ensimmäinen, joka liittää Crimson Sunin samaan lauseeseen Nightwishin kanssa. En nimittäin tule olemaan ainoa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

9/10

Biisilista:

1. The Storm
2. Eye of the Beholder
3. Awaken
4. Towards the Light
5. The Herald
6. Portrait of a Ghost
7. Enter the Silence
8. The Spark
9. Clockwork Heart
10. Memories Burning

Kirjoittanut: Mikko Äijö

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy