Crippled Black Phoenix – New Dark Age Tour EP 2015 A.D.

Jonkinlaiseksi superkokoonpanoksikin tituleerattu, muun muuassa Electric Wizardista, Mogwaista ja Iron Monkeysta jäseniä sisältänyt Crippled Black Phoenix on sylkäissyt ulos nimihirviö-EP:n ”New Dark Age Tour EP 2015 A.D.” Pumppua aiemmin kuulemattomalle yhtyeen soundin kuvaileminen on äärimmäisen kinkkistä, sillä EP:n soundi on täysin omanlaisensa sekoitus taiderockia, vanhempaa bluesahtavaa doomia tyyliin Black Sabbath sekä Pink Floydilla höyrytettyä post-rockissa paistettua tunnelmointia. Vokaaliefektit taas tuovat mieleen Electric Wizardin.

EP on pituudeltaan järkälemäinen, sillä neljälle kappaleelle on yhteispituutta siunaantunut lähes tunti. Levyn potkaisee käyntiin vanhemmalle doomahtavalle heavy metallille kumartava ”Spider Island”. Lihavat, miellyttävän täyteläisen retrot soundit potkivat heti munille, kun yhtye laahaa viisiminuuttisen biisin läpi valittavien laulujen ulistessa taustalla. Hidastempoinen, synkeä groove on biisissä pelin nimi. Vokaalien ulina tuntuu iholla asti samalla kun melankoliset laskevat kitaramelodiat isketään möyrivän grooven päälle.

EP:n seuraava biisi ”New Dark Age” aloittaa vielä synkemmissä tunnelmissa ja tarjoaakin heti kenties levyn tyylitajuisimman hetken vähäeleisen komppauksen ja haikeiden laulumelodioiden muodossa. Yhtye alkaa hitaasti rakentaa tunnelmaa, ja biisissä esitelläänkin koko lopun EP:n ajan soivat flirttailevat, improfiilistelevät ja erittäin pinkfloydmaiset taustasooloilut. Myös vanhempaa progea muistuttavat synamelodiat on saatu mukaan. Yhtye tahdittaa biisin aikana vähitellen intensifioituvaa tuomionpäivän jännitettä, jonka iskee tämän jälkeen hajalle. Crippled Black Phoenix ymmärtää tunnelman rakentamisen ottavan aikansa. Näennäisestä vähäeleisyydestään ja viipyilystään huolimatta taustalla soivat koko ajan vähintään kaksi kitaraa ja syntikat, jotka flirttailevat toistensa kanssa lyhyillä lickeillään ja melodianpätkillään. Yhtyeellä on harvinainen kyky naittaa instrumenttien moninaisuus vähäeleisyyden kanssa yhteen. Viimeinen kliimaksi jännitteessä jää silti luomatta, sillä yhtye katkaisee biisin keskeltä ambientmaiseen synafiilistelyynsä.

Levyn päättää yhdessä massiiviset yli 45 minuuttia kellottavat ”Echoes Pt. 1” ja ”2”- kappalekokonaisuus. Äskeisen biisin viipyilevyys ei ole mitään verrattuna tämän kokonaisuuden liioitellun hitaaseen rakentamiseen ja purkamiseen. Yhtye on Pink Floydeimmillaan biiseissä ja käy läpi yksityiskohdissaan erittäin rikkaan vuoristoradan instrumentaalisooloja, häröilyä ja satunnaisia melodioita, jotka yksittäinen kierrätetty koukkumelodia kahden biisin välillä yrittää ikään kuin koota yhteen. Valitettavasti kokonaisuus on aivan liian pitkä pysyäkseen kasassa näin pienellä eleellä ja jo hieman ennen ”Echoes Pt. 1”-biisin puoltaväliä musiikki on eksynyt niin pitkälle omaan progressiivisuuteensa, että häipyy taustamusiikiksi. Yhtye kuulostaa improvisoivan yli kymmenen minuuttia putkeen ja vaikka sellaisena hyvin yhteenhitsautuneen kuuloisesti soitteleekin, niin mitään muistettavaa ei näistä hetkistä jää käteen.

Echoes Pt. 2” jatkuu yli kuusiminuuttisella verkkaisella kasvatuksella, joka on liian vähäeleinen seuratessaan aikaisemman biisin kymmenminuuttista vähintään yhtä vähäeleistä improamista. Biisistä yritetään rakentaa vielä jotakin hilpeällä tunnelmaan sopimattomalla synamelodioinnilla, minkä jälkeen mennään takaisin pilville tunnelmaleijumaan. Peli on silti jo menetetty improamisen sekavilla vesillä seilaukselle: biisikaksikko ei yksinkertaisesti kanna pituuttaan ja onkin noin kaksi kertaa pidempi kuin olisi ollut tarpeen.

Crippled Black Phoenixin EP on kunnianhimoisempi kuin suurin osa nykypäivän progen täyspitkistä levyistä. Se sekoittelee doomahtavaa heavy metallia, post-rockia, taiderockia ja progea omanlaiseen keitokseensa. Bändin soundin ytimessä on kuitenkin instrumenteiltaan ja soundeiltaan äärimmäisen moninainen, yhteenhioutunut tunnelman luominen. Yhtye kutookin jättimäistä verkkoa luovan hämähäkin tavoin tunnelmaa äärimmäisen hitaasti, mutta kadottaa samalla punaisen langan. Rikkaaksi taustamusiikiksi EP sopii, mutta mielenkiintoa se ei koko pituuttaan kykene mitenkään kantamaan. Hieman vähemmän päämäärätöntä seilailua ja hieman enemmän biisirakenteita ensi kerralla, kiitos.

Arvosana:

7,5/10

 

Kappalelista:

01. Spider Island
02. New Dark Age
03. Echoes Pt. 1
04. Echoes Pt. 2

Kirjoittanut: Juri Hiltunen

Crippled Black Phoenix Facebookissa

Kommentoi julkaisua