Crystalic – Persistence

Tamperelainen Crystalic julkaisi uuden levynsä 2010 loppuvuodesta. Levyä nauhoitettiin kahden vuoden aikana kolmessa eri studiossa. Omakustanteen tekoa vaikeutti myös vokalistin vaihto. Kaiken säädön jälkeen bändi ei saanut kunnon levysopimusta ja laittoikin uuden levynsä ilmaiseksi jakoon. Melodista death metallia soittava ryhmä yrittää siis tosissaan maailman kartalle.

Yksitoista biisiä sisältävä levy vakuuttaa heti hyvillä soundeillaan. Tuotanto on rautaista ja soundeihin on selvästi käytetty aikaa. Levyn biisit ovat taidokkaasti soitettuja ja tunnelma on kohdillaan. Crystalic hoitaa siis tonttinsa hyvin ja pärjää vertailussa Ruotsalaisille kollegoilleen. Biiseissä on eloa ja tietyt progevaikutteet sopivat hyvin rujoon runttaukseen. Vokaalit on monipuoliset ja pelkkään karjumiseen ei ole tyydytty. Kitara soolot soivat kirkkaasti ja rumpujen poljenta on tiukkaa. Perusasiat on siis kunnossa.

Levyn aloittaa “Sub-Creatures”, jonka melodinen soitanta ja voimakkaat lauluosuudet kantavat koko biisin läpi. Lopussa tulevat syntikat yllättävät, mutta toimivat silti. Toisena tuleva “Thorone of Sin” on ehkä levyn heikoimpia biisejä. Alun tiukka runttaus ei vain sovi hyvin kevyeen kertosäkeeseen. Before The Dawn basisti Lars Eikind hoitaa kertosäkeen puhtaan laulannan. Onneksi kolmantena tuleva “Wall of Sanity” työntää turhat kepeilyt suohon. Eeppisesti alkava biisi kuulostaa Dimmu Borgirin ja Dissectionin yhdistelmältä. Neljäntenä tuleva vauhdikas “Vanishing Act” kellottaa vain kolme minuuttia ja onkin “Eulogy” instrumentaalia lukuunottamatta levyn lyhyin kappale. Nerokkaasti nimetty “Blastbeat of My Heart” tuo mieleen uusimman Diablon tuotannon ollessaan samanaikaisesti todella raskas ja melodinen. Kertosäe tarttuu heti päähän ja huomaankin hyräileväni kappaletta arvostelua kirjoittaessani. Muutaman kuuntelun jälkeen biisi on ehdottomasti levyn parhaimmistoa. Kahdeksantena tuleva “The Flame” on CD-version mukana tuleva bonuskappale. Kappale on hiukan täytebiisin oloinen, joka ei ainakaan allekirjoittaneessa nosta suurempia tunteita. Toiseksi viimeisenä tuleva “Lord Of The Mourn” runnoo tiensä levyn parhaimmistoon erityisesti hyvän rumputyöskentelyn ansiosta. Levyn päättää lähes yhdeksän minuuttinen “Too Dark To See”. Kauniisti alkava kappale kasvaa aikamoiseksi proge-taiteiluksi. Sooloja on useampi ja hiljaisia melodiakitaroita on käytetty reippaasti. Biisi on omasta mielestäni vedetty vähän turhan pitkäksi, mutta uskon, että esimerkiksi Opeth fanit ottavat kappaleen omakseen.

”Persistance” on hyvä levy mutta siinä on kuitenkin muutamia heikkouksia. Levyltä olisi voinut karsia kaksi tai jopa kolme heikompaa biisiä pois, jolloin albumi olisi ollut tiukemman kuuloinen. Nyt albumia kuunnellessa tulee vaistomaisesti hypättyä tiettyjen biisien yli. Liekö syynä laulajan vaihto mutta ”Persistenceä” tuntuu myös vaivaavan yhtyeen oman tyylin hakeminen. Osa kappaleista on todella raskaita ja osa taas ehkä turhan radioystävällisiä. Omat lempikappaleeni ovat levyn raskaimpia ja nopeimpia ja välissä tulevat kevyemmät kappaleet jopa hieman harmittavat. Jos levy olisi ollut täynnä “ Blastbeat of My Heart” tyylisiä runttauksia, kasvaisi levyn arvosana merkittävästi. Levyä voi suositella kaikille melodisesta metallista pitäville, sekä ihmisille, jotka etsivät uusia nousevia lupauksia. On nimittäin ihme, että Crystalic ei ole minkään levy-yhtiön listoilla. Uskon kumminkin, että tämä levy avaa bändille uusia ovia ja mahdollisuuksia. Kehotan kaikkia asiasta kiinnostuneita kuuntelemaan ”Persistance” levyn ja käymään jätkien keikoilla. Tämä arvostelija odottaa ainakin innolla mitä tulevaisuus tuo bändille.

7/10

Kappalelista:
1. Sub-Creatures
2. Throne Of Sin
3. Wall Of Sanity
4. Vanishing Act
5. Voiceless Army
6. Eulogy
7. Blastbeat of My Heart
8. The Flame (bonus biisi)
9. New Time
10. Lord Of The Mourn
11. Too Dark To See


www.crystalic.net/

Kirjoittanut: Janne Partanen

Kommentoi julkaisua