Damngod – HUMANITY-The Legacy Of Violence And Evil

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 19.4.2011

Jo vuodesta 2007 paahtanut vanhoista tekijöistä koostuva Damngod aloitti taipaleensa veivaamalla punk-painotteista ja rokkaavaa vanhan koulun death metallia. Nyt vuorossa olevalle yhtyeen toiselle ”HUMANITY-The Legacy Of Violence And Evil” nimeä kantavalle albumille on mahtunut vaikutteita myös black metallin puolelta kolkkojen riffien ja tiukkojen blast beatien muodossa.

Yhtyeen kulkua alusta asti sivusta seuranneena huomioni kiinnittyi ensimmäisenä soundipuoleen, joka on monin tavoin vahvempi, selkeämpi ja ammattimaisempi kuin ennen. Ainoana heikkoutena on vokaaleiden hukkuminen aika ajoin kaiken muun myllytyksen sekaan, vaikka ne muuten ovat vahvaa ja mukavan rupista tekoa. Iso plussa täytyy antaa siitä, että soundit hengittävät edelleen omanlaisessa tunkkaisuudessaan, eikä niitä ole pilattu kliinisyydellä tai totaalisella sterilisoinnilla.

Aiempia levytyksiä silmällä pitäen on ”Humanityn” kappalemateriaali hieman omaperäisempää ja monipuolisempaa. Se myös osaa yllättää positiivisesti kaikkine vaihteluineen; esimerkkinä keskitempoisesta death metal -fiilistelystä vaihtaminen suoraan Norjaan päin kumartelevaan black metal -paahtoon ja takaisin. Tässä kohdassa huomaakin ensimmäistä kertaa hiljattain tapahtuneen kannuttajan vaihdoksen ja täytyy myöntää, että vaihto on tehnyt pelkkää hyvää.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Useiden ääri-tyylien yhdistäminen voi mennä helposti aivan läskiksi, mutta kun homma toteutetaan hyvän maun rajoissa se palkitsee kuulijansa kerta toisensa jälkeen. Jos edeltävästä lauseesta ei vielä käynyt tarpeeksi selvästi ilmi, tässä vielä tarkennuksena; Damngod toimii ja kovaa, niin lavalla kuin levylläkin.

8/10

Kappalelista:

01. Father Of The Year
02. Feeling Bad Never Felt So Good
03. First Lady
04. Blood Church
05. Smiling From My Grave
06. Warlike Mind
07. Brother No. 1.
08. Zyklon Golgotha

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

http://www.damngod.net/

Kirjoittanut: Tommi Hämäläinen