Dark Bottle laittaa kantrirockin määritelmän uusiksi ”Pimee Pullo” -albumillaan

Dark Bottle saattaa vaikuttaa ensivaikutelmansa perusteella vinksahtaneelta yhtyeeltä, joka on päättänyt yhdistellä musiikissaan niin bluesia, kantria kuin rokkiakin ja katsoa, mitä siitä tulee. Tarkemman syynin jälkeen kuitenkin paljastuu, ettei Dark Bottlen toiminta ole sattumanvaraista. Tässä tamperelaisella yhtyeessä ei myöskään ole aivan perinteisestä kokoonpanoa. Nelihenkisessä yhtyeessä vaikuttaa kaikkiaan kolme suomalaista muusikkoa, mutta heidän lisäkseen myös yhdysvaltalainen L. Don Ohkami. Etelä-Carolinasta kotoisin oleva Ohkami on vaikuttanut Amerikassa 45 vuoden ajan, joista 30 vuotta hän on käyttänyt banjon kesyttämiseen.

Luonnollisesti Ohkamin kaltainen veteraanimuusikko antaa oman leimansa banjon soitolla ja persoonallisella äänellään Dark Bottlen soundiin. Yhtyeen musiikissa on haistettavissa etelävaltioiden soiden tuulahdus, joka istuu erittäin uskottavasti reipastahtiseen kantrirokkailuun. Toinen pistävä piirre Dark Bottle -yhtyeen tyylissä on huumori, jonka voi huomata esimerkiksi ”Where Daddy At”-, ”Dark Bottle”- ja ”Tuomas The Taffel Robber” -kappaleissa. Jos en mennyt laskuissa pahasti sekaisin, ”Where Daddy Atissä” kuullaan peräti 55 kertaa kappaleen nimi. Vastaavasti ”Tuomas The Taffel Robberissa” saadaan ihmetellä hullunkurista tarinaa rosvosta, jonka ryöstökeikka ei ollut niin onnistunut.

Dark Bottle on hyödyntänyt hienosti uudella albumilla myös kahta vokalistia, mikä on luonut kappaleiden välille miellyttävästi vaihtelua. Kun on kuunnellut aluksi viiden kappaleen verran Ohkamin ääntä, on virkistävää kuulla kitaristi Teemu Kiiskilää parin kappaleen verran. Levyn puolenvälin jälkeen humoristisuus puskee myös esiin uudella tavalla, jonka seurauksena aloin odottaa ”Where Daddy At” -kappaleen kuulemista jo ennen kun laitoin levyn soimaan. ”Dark Bottle” -kappaletta kuunnellessa huomio saattaa kiinnittyä AC/DC:nLet There Be Rockin” kaltaisiin riffeihin, mutta muuten teokset eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Myös levyn loppupuolelta löytyvä Woody GuthrienAll You Fascists Bound To Lose” on saanut uuden sovituksen, ja se kannattaa kuunnella tarkalla korvalla.

Kaiken kaikkiaan ”Pimee Pullo” on kirjava ja omaperäinen albumi, josta löytyy niin hienoja sävellyksiä kuin nokkelia sanoituksiakin. Levyn alkupuoli ei ole aivan yhtä mukaansa tempaavaa kuin loppu, mutta kun Dark Bottle pääsee vauhtiin, meno äityy hurjaksi. Mikäli satut saamaan ”Pimee Pullo” -albumin hyppysiisi, et tule taatusti pitkästymään sen äärellä.

6½/10

Kappalelista:

  1. Time To Say Goodbye
  2. Little Sadie
  3. Winnebago Warrior (Dead Kennedys)
  4. You’re Toxic
  5. Alternative Blues
  6. Where Daddy At
  7. Dark Bottle
  8. Tuomas The Taffel Robber
  9. Keep Moving On
  10. All You Fascists Bound To Lose (Woody Guthrie)
  11. Hello Old Friend

Dark Bottle Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Kommentoi julkaisua