Dark Sermon – In Tongues

Kirjoittanut Jyri Kinnari - 27.8.2013

Vuonna 2009 perustettu yhdysvaltalainen Dark Sermon on saanut valmiiksi ensimmäisen albuminsa, joka kantaa nimeä ”In Tongues”. Ennen sitä yhtye on julkaissut ”Dark Sermon EP” -levyn vuonna 2012, kyseessä on siis suhteellisen uusi tuttavuus. Bändiä on vaikea laittaa vain yhteen genrelokeroon, sillä sen musiikista löytyy deathcoren ja death metallin muovaama punainen lanka, jota on paikoitellen koristeltu muun muassa melodisuudella ja black metal -vaikutteilla.

Levy alkaa raskaalla tahkomisella ”The Shepherd’s Staff” -kappaleella ilman sen kummempia introja. Biisi on ihan mukiinmenevä, muttei mitään ikimuistoista. ”Imperfect Contrition” alkaa uhkaavana black metallisissa merkeissä, mutta palaa hetken päästä lähemmäs melodista death metallia. Loppua kohden kappale alkaa jo tylsistyttää, vaikka pituutta ei ole kuin nelisen minuuttia. ”Hounds” on veistetty pitkälti samasta puusta kuin kaksi edellistäkin kappaletta, vaikka se onkin hieman brutaalimpi. Kolme ensimmäistä biisiä ei ole huonoja, mutta jotain kuitenkin tuntuu puuttuvan.

”The Scales of Justice” aloittaa albumilla aivan uuden luvun. Periaatteessa ainekset ovat samat, mutta ne on käytetty paremmin ja paremmassa suhteessa. Viimeistään ”Cursed” alkaa potkia ja laittaa niskalihakset lämpenemään oikein huolella. Groovea on astetta enemmän, mutta kuitenkaan raakuudesta ja brutaaliudesta tinkimättä. Ilokseni huomaan, että taso pysyy korkealla koko loppulevyn ajan, vaikka ”In Tongues” sisältää 11 kappaletta. Kappaleet eivät vaihtele keskenään erityisen paljon, mutta niiden sisäinen vaihtelu takaa sen, ettei levyä kuunnellessa tule tylsää. Ainoana outolintuna on albumin paras kappale ”The Tree of New Life”. Sen hidastempoinen intro toimii kuin rasvattu. Intro vaihtuu akustisen kitaran näppäilyyn, jonka jälkeen biisi vasta lähtee varsinaisesti käyntiin, ja se hetki on kuin saisi lapiosta naamaan. Tässäkin kappaleessa hyvän murinaäänensä lisäksi vokalisti antaa näytteitä raa’asta black metal -tyylisestä rääkymisestä, joka on todella komeaa kuunneltavaa. ”The Tree of New Lifen” lisäksi rääkymistä kuullaan myös ”Testamentissa”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

”In Tongues” on varsin kelvollinen albumi etenkin debyytiksi, vaikka alku onkin hieman tahmea. Pieni hiominen ei tosin olisi pahaksi, mutta suurimmalta osin kaikki tuntuu olevan kohdallaan lähes koko levyn ajan. Kolme ensimmäistä kappaletta olisi voinut jättää levyltä pois ihan surutta, jolloin kokonaisuus olisi parempi, vaikka pituutta olisikin vain reilut puoli tuntia. Tästä Dark Sermonin on hyvä jatkaa eteenpäin.