Darkest Era – Severance
Piskuisesta Pohjois-Irlannista saa harvemmin metallilevyjä kuultavakseen, eikä tämäkään nyt käsittelyssä oleva Darkest Era ollut allekirjoittaneelle aiemmin tuttu. Kesäkuun 13. julkaistu ”Severance” on tämän Belfastissa majaansa pitävän yhtyeen toinen täyspitkä, ja musiikillisesti yhtyettä voisi kuvailla kelttityyliseksi heavy/folk metalliksi; yhtye itse luokittelee tyylinsä lyhyesti ja ytimekkäästi: celtic metal.
Toisaalta helpompaa kuin hakea Darkest Eralle genreluokitusta on nimetä se yksi ja ainoa yhtye, jota Darkest Era kovasti muistuttaa. Nimittäin vaikkei Pohjois-Irlannista vertailukelpoisia yhtyeitä löydykään, niin samaiselta saarelta kuitenkin. ”Severance” tuo hetkittäin jopa häiritsevän paljon mieleen irlantilaisen Primordialin. Eroavaisuuksiakin yhtyeistä toki löytyy. Ehkä karkeasti sanottuna voisi todeta Darkest Eran olevan hiukan ”pehmeämpi” versio Primordialista. Siinä missä Primordial nopeimmissa kappaleissa äityy lähes black metal -tyyliseen paahtamiseen, luottaa Darkest Era enemmän klassisen heavy metallin arvoihin laukkakomppeineen. Yhtäläisyydet nousevatkin eniten esille hitaammissa veisuissa, etenkin kun yhtyeen vokalisti Krumin julistava laulutyyli muistuttaa hyvin paljon kollegansa Alan Averill Nemtheangan (Primordial) tyyliä.
Tästä lähes pakollisesta vertailusta huolimatta (tai kenties jopa siitä syystä) on ”Severance” kaikin puolin ihan kelpo levytys. Monipuolisuutta löytyy jylhästä avausraidasta ”Sorrow’s Boundless Realm” lähtien aina nopeampiin ralleihin, esimerkiksi ”Songs Of Gods And Men” sekä ”Trapped In the Hourglass”, ja hitaisiin tunnelmapaloihin, kuten oma suosikkini ”Beyond The Grey Veil”.
Mainos päättyy
Tiivistunnelmaiselta levyltä ei varsinaisia täytekappaleita/ -hetkiä löydy, vaan lukuun ottamatta päätösraitana kuultavaa yli 8-minuuttista eeposta ”Blood, Sand And Stone” ovat levyn kappaleet kauttaaltaan helposti tarttuvia ja ytimekkäitä 5–6-minuuttisia rypistyksiä. Toisaalta tässä piilee myös levyn ehkä suurin kompastuskivi, sillä tarttuvista kappaleista huolimatta levyä vaivaa pieni yllätyksettömyys. Levy on muutaman kuuntelukerran jälkeen kahlattu läpi, eikä uusia vivahteita seuraavilla kuuntelukerroilla enää tahdo löytyä. ”Severance” on ikään kuin konsolipeli, joka ensikokeilulla vaikuttaa kaikin puolin mielenkiintoiselta, kunnes huomaat pelanneesi sen läpi jo muutaman yrityksen jälkeen.
Potentiaalia Darkest Erasta kuitenkin löytyy jopa ihan Primordialin haastajaksi, mutta sitä ennen yhtyeen täytyy keksiä keinot haastaa kuulijansa. ”Severance” on siihen vielä aavistuksen liian perusvarma tekele. Tunnelmallisen heavy/folk metallin ystävien sekä ennen kaikkea Primordial-fanien kannattaa kuitenkin katsastaa levy ja ennen kaikkea painaa bändin nimi muistiin. Uskoisin, että tästä yhtyeestä kuullaan vielä tulevaisuudessa.
7/10
Kappalelista: 
1. Sorrow’s Boundless Realm
2. Songs of Gods and Men
3. The Serpent and the Shadow
4. Beyond the Grey Veil
5. Trapped in the Hourglass
6. The Scavenger
7. A Thousand Screaming Souls
8. Blood, Sand and Stone
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Riku Mäkinen
