David Ellefson Megadethista: ”Megadethin tyyli on rajoitettua ja musiikilla pitää olla tietty päämäärä”
Yhdysvaltalainen thrash metal -legenda Megadeth soitti kesällä keikan Hyvinkäällä järjestetyssä Rockfestissa ja kuten bändin kitaristi-laulaja Dave Mustaine KaaosTV:lle videohaastattelussa totesi, aikoo yhtye julkaista uuden albuminsa ensi vuoden aikana. Bändin basisti David Ellefsonilla riittää kiireitä myös Megadethin ulkopuolella sillä miehen toinen bändi Metal Allegiance julkaisi uuden ”Volume II – Power Drunk Majesty” -nimisen albuminsa syyskuun 7. päivä Nuclear Blast Recordsin kautta ja mies on julkaisemassa myös toista kirjaansa nimeltä ”More Life With Deth” marraskuussa oman Ellefson Press -nimisen yrityksensä kautta. Tavoitimme Davidin kotoaan kiireiden keskeltä ja keskustelimme hieman Metal Allegiancen tuoreesta albumista, tulevasta kirjasta sekä Megadethin tilanteesta tulevan albuminsa suhteen. Voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan tästä:
Miten teillä on kesä sujunut?
Mainos päättyy
David Ellefson: Meillä oli hyvä kiertue Euroopassa ja esiinnyimme Suomessa festareilla. Meillä oli todella hieno kesä.
Esiinntyitte Rockfest -festivaleilla Suomessa. Jäikö tästä jotain erityistä mieleen?
Mainos päättyy
David Ellefson: Oli todella mukavaa, maallanne on oma tunnelmansa ja ihmiset ovat todella mukavia. Meillä on pitkä historia Suomen kanssa ensimmäisestä Suomen keikasta ”So far, so good… So what” -kiertueella vuonna 1988. Kuvasimme ”Reckoning Day” -videon siellä Youthanasia -kiertueella vuonna 1995. Oli mukavaa juhlia 35 -vuotta Megadethia.
Metal Allegience on julkaisemassa toista albumiaan syyskuussa. Miten bändi oikeastaan toimii? Esimerkiksi miten kirjoitatte uutta musiikkia?
David Ellefson: Kirjoittaminen on hauska prosessi, koska kokoonnumme Mike Portnoyn talolle Pennsylvaniaan, jossa työstämme ideoitamme. Opimme paljon toistemme yksilöllisistä kirjoitustyyleistämme, jossa määritimme roolejamme yhtyeessä. Toisen albumin kirjoitimme kahdessa vaiheessa, joista ensimmäiset kuusi kappaletta kirjoittivat Portnoy, Skolnick ja Menghi vuoden 2017 alkupuolella. Kesäkuussa 2017 minä, Skolnick ja Portnoy menimme Miken talolle kirjoittamaan neljä viimeistä kappaletta. Olemme Menghin kanssa eri tyylisiä basisteja, joka tekee sävellyksistämme mukavan erilaisia. Minä ja Mark olemme tehneet sanoitukset lähes jokaiseen kappaleeseen. Tein sanoituksia moniin Markin tekemiin kappaleeseen ja esimerkiksi kuultuani Markin tekemän kappaleen ”Power Drunk Majesty”, tein siihen miltei heti sanoitukset. Yhteistyömme toimi hyvin ja lähetimme paljon ideoitamme toisillemme.
Kuinka paljon olet osallistunut lyriikoiden kirjoittamiseen muiden yhtyeidesi kanssa?
Mainos päättyy
David Ellefson: Megadethin kanssa ensimmäiset lyriikkani tein ”So far, so good.. So what” -albumille ”In my darkest hour” ja ”Mary Jane” -kappaleille. ”Countdown to extinction” -albumille kirjoitin paljonkin sanoituksia. Olen siis kirjoittanut melko paljonkin sanoituksia Megadethille, erityisesti 90-luvulla, mutta myös lähiaikoinakin esimerkiksi ”Super Collider” -albumille.
Pidätkö Metal Allegiencea jollain tapaa terapiayhtyeenä itsellesi, kun ei tarvitse ottaa yhtä paljon paineita fanien odotuksista, kuin Megadethin tapauksessa?
David Ellefson: Se on mukavaa meille kaikille. Ensinnäkin olemme kaikki ystäviä, siitä kaikki lähti. Ensimmäisen kerran esiinnyimme All Star – keikalla Motörboat -risteilyllä vuonna 2014. Sen jälkeen Mike Portnoy ehdotti, että tekisimme levyn yhdessä. Tulimme hyvin toimeen muusikkoina ja ystävinä, mutta tajusimme, ettemme ole kiertueita tekevä bändi, mutta voimme silloin tällöin tehdä satunnaisia keikkoja kun aikatauluihimme sopii. Todellinen ilo tässä on yhdessä säveltäminen. Portnoy on progerockin kuningas, Skolnick ei ole vain tiluttaja Testamentissa, vaan myös jazz -muusikko ja minä taas tulen yhdestä big four -bändistä. Vaikka Mark Menghi on entuudestaan tuntematon, hänellä on hyvä musiikin kirjoitus tyyli. Olemme epätodennäköinen kokonaisuus eri musiikin genrejä, mutta meillä on musiikillisia yhteneväisyyksiä jotka yhdistävät meitä.
Mainos päättyy
Kuinka tärkeää teille on saada kirjoittaa millaisia kappaleita vain ilman rajoituksia?
David Ellefson: Menghi sanoi, että nyt kirjoitetaan thrash -kappale, ja ensimmäistä albumia lähdettiin tekemään tällä ajatuksella. Minä taas yleensä tuon mukaan muita kuin thrash-metal vaikutteita, mikä on ironista, sillä soitan yhdessä suurimmista thrash -yhtyeistä.
Ehkä juuri se on salaisuus Metal Allegiencen takana?
David Ellefson: Juuri niin. Esimerkiksi bändillä kuten Megadeth tyyli on rajoitettua ja musiikilla pitää olla tietty päämäärä. ”Dystopia” -albumilla palasimme juurillemme ja fanit olivat hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Tyyli, jolla pysymme uskollisena Megadethille on hyvin rajoitettu, joten Metal Allegiancessa on mukavaa, kun päsee siinä sivussa säveltämään ystävien kanssa. On mukavaa, että voi tehdä asioita, jotka ovat musiikillisesti erilaisia. Kun heitän ajatuksen Alex Skolnickille, tiedäthän, tyypille joka osaa soittaa mitä vain, hän työstää sitä eteenpäin ja saamme aikaan jotain todella siistiä. Mike on hyvä sovittamaan. Hän sanoo eläköityneensä lyriikoiden kirjoittamisesta kirjoitettuaan niin monta kappaletta Dream Theaterille, joten hän on hyvin tyytyväinen ettei hänen tarvitse olla vastuussa lyriikoistamme. Saan siis melko vapaasti kirjoittaa lyriikoita. Metal Allegiancessa saamme jokainen tehdä sellaisia asioita, joita emme niinkään tee varsinaisten yhtyeidemme kanssa. Se on osittain tämän yhtyeen suola.
Uudella albumilla on jälleen monia eri vierailijoita, joista suuri osa on laulajia. Onko teillä joku tietty laulaja jo mielessänne kun kirjoitatte lyriikoita kappaleillenne?
David Ellefson: Kirjoitamme aina musiikin ensiksi, koska olemmehan soittajia emmekä laulajia. Idea siitä kuka laulaisi kappalemme tulee yleensä todella intuitiivisesti. Kun kuuntelemme kappaleita mieleemme sitten juolahtaa, että hän olisi hyvä tähän kappaleeseen ja hän taas tähän toiseen. Sitten alamme etsiä heidän puhelinnumeroitaan. Otin tällä tavoin yhteyttä esimerkiksi John Bushiin, joka on ystäväni jo monen kymmenen vuoden takaa. Itse asiassa hän on ollut laulamassa minun tekemälle demolle jo vuonna 1993, joten tiedän mihin hän kykenee studiolaulajana. Hän on ollut jonkin aikaa pois parrasvaloista, mutta on viimevuosina alkanut esiintyä taas Armored Saintin kanssa. Olimme todella innoissamme saadessamme hänet mukaan albumille. John lauloi meidän tekemät lyriikat oikeastaan juuri sellaisena kuin ne hänelle annoimme, niitä sen enempää muuttamatta. Overkillin Bobby Blitz taas otti paljonkin vapauksia tekemiemme lyriikoiden suhteen ja teki niistä oman näköisensä. Max Cavaleralle puolestaan annoimme säveltämämme kappaleen ja annoimme hänelle vapaat kädet tehdä siihen sellaiset lyriikat kuin hän haluaa. Siinä on kolme esimerkkiä siitä, miten kappaleet löytävät laulajansa sekä lyriikkansa. Yhtyeessä ollaan avoimia sille mitä kukin kappale sekä sen laulaja vaatii, siitä minusta tulee ”Allegience”-sana yhtyeen nimessä.
Pidän ”Voodoo of the Godsend” -kappaleesta ja siitä tulee heti Max Cavalera mieleen, joten on hienoa, että hän laulaa kyseisellä kappaleella.
David Ellefson: Kyllä, on todella hienoa että saimme hänetkin mukaan albumille. Jokainen laulaja albumilla on ikoninen omassa genressään ja heidän kappaleensa näyttävät keitä he ovat.
Teillä on ollut todella monia eri vierailijoita mukana levyillänne, mutta onko vielä joku jonka kanssa erityisesti haluaisitte tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa?
David Ellefson: Vuosia sitten minulla oli todella mukavaa jammaillessamme Slashin kanssa. Vuonna 1989 vietimme paljon aikaa yhdessä, kun hän oli tullut ”Appetite fo Destruction” –kiertueelta ja minä taas ”So Far So Good… So What!” –kiertueelta. Hän on hyvä ystävä ja uskomaton kitaristi. Rob Halfordin ja K.K. Downingin kanssa olisi myös mukava päästä tekemään yhteistyötä.
Olet tällä hetkellä melko kiireinen uuden Metal Allegiance –albumin johdosta, mutta sinulta on tulossa marraskuussa myös kirja. Mitä haluaisit kertoa siitä? onko se saman kaltainen kuin edellinen kirjasi vai onko sillä aivan toisenlainen suunta?
David Ellefson: Sillä on aika lailla oma suuntansa. Edellinen kirjani ”My Life With Deth”, kertoi elämästäni syntymästä ”dethiin” saakka, eli noin vuoteen 2011 tai 2012 asti. Kirja kertoi paljon elämästäni parrasvaloissa, huume- ja alkoholiongelmien päihittämisestä sekä hengellisestä valaistumisesta. ”More Life With Deth” – kirja kertoo kuluneista lähivuosista, mitä olen tehnyt levy-yhtiö Combat Recordsin sekä kahvi-merkkini kanssa. Megadethin tarina on oikeastaan jo paljolti kaikkien tiedossa sosiaalisen median johdosta.
Kaikki voivat suunnilleen arvata seuraavan liikkeesi.
David Ellefson: Kyllä, todellakin. Yksi asia, joka inspiroi minua kirjoittaessani kirjaa, oli saamani kopio Ellefsonien sukuhistoriasta 1600-luvusta vuoteen 1979. Luettuani sukuhistoriaani sain siis idean kirjoittaa toisen kirjan, vaikka en vielä tiennyt täysin mihin kyseinen idea minut veisi. Kirjat ovat vähän kuin kappaleita, aloitat jollain idealla joka alkaa sitä työstäessä pikkuhiljaa avautua. Erityisesti Combat Records, jonka olen käynnistänyt uudelleen, sai minut muistelemaan vanhoja aikoja kuten muuttaamista Los Angelesiin, bändin perustamista ja ensimmäisen levysopimuksen solmimista Combat Recordisn kanssa vuonna 1984. Se osa Megadethin historiaa on paljolti kertomatta, koska se oli aikaa ennen sosiaalista mediaa ja MTV:täkin. Fanit ovat todella arvostaneet vanhoja kuvia, joita on julkaistu 35-juhlavuoden kunniaksi. Sekin on inspiroinut minua todella paljon, siitä aloitin #everybasshasastory, joka on johtanut minut Basstory -esityksiin.
Tulet niiden pohjalta kiertueelle myös Eurooppaan.
David Ellefson: Kyllä, ensimmäinen osa kiertuetta tulee alkamaan lokakuussa. Paras reitti eteenpäin on tavaallaan katsoa menneisyyteemme, joka on kaunis asia jättämämme hienon perinnön takia, josta fanit haluavat saada tietää vain lisää ja lisää. ”More Life With Dethin” tarkoitus on kertoa lisää tarinaamme.
Eikö sinustakin ole aika hassua ettei kyseistä osaa tarinastanne ole kerrottu aikaisemmin, vaikka se on aika olennainen asia yhtyeestä?
David Ellefson: Niinhän se on. Gar Samuelson on kuollut eikä Chris Poland ole ollut yhtyeessä vuosikymmeniin. Tämän takia on olemassa vähän niin kuin kadonnut aikakausi Megadethin urassa. En kuitenkaan tarkoita, että aikakausi olisi kokonaan kadonnut, julkaisimmehan ”Killing Is My Business” –albumimme juuri uudelleen. ”Killing Is My Business” on muutenkin albumina enemmänkin kulttiklassikko ja siihen liittyy tiettyjä ikäviä asiayhteyksiä, kuten vaikeutemme Combat Recordisin kanssa. Kuitenkin fanimme puhuvat albumista ja sen kappaleista jatkuvasti ja onhan se erittäin tärkeä vaihe Megadethin uraa, minun elämääni ja Combat Recordsia. Aivan kuin menneisyyteni osoittaisi tulevaisuuteeni ja nykyhetkeeni. Nykytoimintani tuntuu sitoutuvan yhtyeen alkuaikoihin aina 80-luvun alusta melkein 90-luvun alkuun.
Joten oli siis helppoa rakentaa silta näiden aiheiden ja kirjan välille?
David Ellefson: Kyllä, koska 90-luvun alusta eteenpäin, kun julkaisimme ”Rust in Peace” –albumin, meistä tuli MTV:n suosikkeja ja olimme jatkuvasti televisiossa. Megadethin asioista alettiin puhua paljon julkisemmin, kun media alkoi pyöriä yhtyeen ympärillä. Tätä ennen asiat olivat kuitenkin toisin, media ei ollut vielä kovin kiinnostunut thrash-metallista, joka oli vielä kovin uusi genre. Tultaessa 90-luvulle, varsinkin ”Clash of the Titans” -kiertueen jälkeen niin sanottut thrash-metallin Big 4-yhtyeet olivat median huomion keskipisteessä, joten suuri osa tästä ajasta nykypäivään on jo kerrottu.
Megadethin uusin albumi ”Dystopia” vastaan otettiin todella hyvin ja pidän sitä itsekin yhtenä parhaista albumeistanne. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on megadethin kanssa?
David Ellefson: Meillä on tänä vuonna vielä yksi keikka Indonesiassa, mutta muuten olemme tekemässä uutta albumia, joka olisi tarkoitus saada julkaistua vuonna 2019. Ensi vuodelle ja myöhemmälle tulevaisuudelle on myös kiertueita ja keikkoja sunnitteilla, mutta niistä kerromme myöhemmin.
Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan Metal Allegiencelle, onko teillä suunnitteilla keikkoja?
David Ellefson: Meillä on yksi keikka New Yorkissa, suuri levynjulkaisukeikka jollaisen teemme aina. Kutsumme paikalle ystäviä ja esitämme uuden levymme sekä edellisen levymme kappaleita. Meillä kaikilla on kuitenkin omat kiireemme varsinaisten yhtyeidemme kanssa, josta meidän ei tarvitse ottaa paineita Metal Allegiencesta. Siitä ei tarvitse tulla sitä seuraavaa ”megabändiä”, vaan tarkoitus on pitää hauskaa, tehdä omia kapaaleita ja soittaa niitä. Minulle se on mukava tapa viettää aikaa kun ei ole kiireitä Megadethin kanssa.
Joten teidän on tarkoitus tehdä Metal Allegiencen kanssa albumeita vielä tulevaisuudessakin?
David Ellefson: Katsotaan nyt miten uusikin albumi vastaanotetaan, pitävätkö ihmiset siitä. Sitten teemme seuraavan.
Kiitos paljon ajastanne ja kaikkea hyvää tulevaisuudelle. Onko teillä vielä jotain mitä haluaisitte sanoa suomalaisille faneillenne?
David Ellefson: Oli mukava nähdä teidät kesällä ja odotan innolla, että pääsemme sinne uudestaan. Kiitos teille tuestanne.