”Debyytin biisit muodostuivat todella luonnostaan siihen muotoon kuin ne on taltioitu” – haastattelussa 10 vuotta kestänyttä uraansa juhliva Scars of Solitude
Äänekoskelainen, melankolisen melodista metallia soittava Scars of Solitude juhlii tänä vuonna jo 10-vuotista taivaltaan. Yhtyeen viimeisin julkaisu on ensimmäinen kokopitkä albumi nimeltään ”Under Disheartening Skies”, jonka arvion voit lukea tästä linkistä. Kaaoszine tavoitti bändin haastatteluun tien päältä, ja kysyimme muun muassa, millaista palautetta debyytistä on tullut. Lue yhtyeen vastaukset alta!
Tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun! Mitä teille kuuluu tällä hetkellä?
Juuri tällä hetkellä kuuluu helvetin ahdasta! Ollaan nimittäin parhaillaan matkalla keikalle Ouluun yhdellä autolla kamojen ja jäsenistön kera. Lassi pähkäilee, millaiset yhdistelmänimet Mattiesko Hytönen ja Matti Esko ottaisivat, jos menisivät naimisiin. Jasperia harmittaa, kun näin hyvät hiihtokelit menevät sivu suun. Niki ei kommentoi mitään ja Tuomolla on kissoja ikävä. Mutta onhan keikkareissussa silti aina pirun mukava olla!
Milloin Scars of Solitude perustettiin, eli mistä kaikki sai alkunsa?
Scars of Solitude perustettiin vuonna 2015. Haluna oli alkaa soittamaan aiempaa melodisempaa musiikkia Tuomon ja Nikin edellisen bändin pohjalle, kun haluna oli alkaa soittamaan aiempaa melodisempaa musiikkia.
Mistä bändin nimi tulee, onko sen takana jotain tarinaa?
Vuoden 2015 aivoissa Scars of Solitude, eli tuttavallisemmin Sossut kuulosti siltä, että se sopii kuvaamaan meidän musiikkia. Ehkä se kuvaa sitä edelleenkin, vaikka ainahan bändien nimet tuppaavat olemaan melko typeriä.
Onko kokoonpanossa ollut muutoksia?
Alkuvuosina kokoonpano eli melko paljonkin. Vuonna 2019 henkilöstö vakiintui nykyiseen muotoonsa ja sillä oli paljon vaikutusta. Esimerkiksi tekeminen nousi aivan uudelle tasolle aiempaan verrattuna.
Mistä Scars of Solituden vaikutteet tulevat? Onko teillä samoja lempibändejä vai onko niissä eroja?
Tekstipuolen suhteen vaikutteet tulevat omasta elämästä ja ympäröivästä maailmasta. Musiikissa kuuluvat vaikutteet sijoittuvat enimmäkseen 2000-luvun alun kotimaisiin kärkinimiin. Jos lempibändit laitettaisiin samaan pataan, niin saadaan aika epämääräinen liemi aikaan. Mutta kyllä meistä varmasti kaikki allekirjoittavat esimerkiksi sellaiset nimet kuin HIM, Sentenced ja Michael Jackson.
Entä sitten biisien tekeminen ja niiden ideat? Osallistutteko kaikki tekemiseen vai onko teillä jokin tietty työnjako?
Voisi sanoa näin, että ideat tulevat, kun ne ovat tullakseen. Sitä ei oikein pysty valitsemaan pelmahtaako hittikertsi mieleen kassajonossa, suihkussa tai vaikkapa polttopuita tehdessä. Biisejä tuovat pöytään kaikki kielisoittajat, mutta työstäminen demosta lopulliseen muotoon tapahtuu luonnollisesti koko bändin voimin.
Teiltä ilmestyi viime lokakuussa ensimmäinen kokopitkä albumi ”Under Disheartening Skies”. Miten kuvailisitte levyä ja sen teemoja?
Levy on kaikin puolin parempi kuin mikään, mitä on aiemmin tehty. Sävellykset ovat harkitumpia ja tekeminen ammattimaista, vaikka biisit muodostuivat todella luonnostaan siihen muotoon kuin ne on taltioitu. Tekstien puolesta kantavina teemoina ovat näköalattomuus ja epätoivo.
Esiintyikö albumin teossa jotakin haasteita tai menikö jokin asia paremmin kuin olisitte voineet kuvitella?
Kaikki luomiseen ja äänittämiseen liittyvä sujui todella mallikkaasti, mutta itse julkaisun kanssa oli kaikenlaista pientä säätämistä. Levyn vinyyliversiota esimerkiksi saatiin odottaa painosta niin kalkkiviivoille, että käytiin hakemassa pari levypakettia bussipysäkiltä noin 10 minuuttia ennen levyn ennakkokuuntelutapahtuman alkua.
Onko albumista tullut palautetta? Millaista se on ollut?
Palaute on ollut pääasiallisesti erittäin plusmerkkistä. Myös varsinaiset arvostelut ovat olleet enimmäkseen positiivisen puolella ympäri maailmaa. Eräs italialainen nettilehti tuumasi, että levy on genressään vuoden 2024 parhaimmistoa ja kotimaan mediakin on antanut hyviä pisteitä sekä kunniamainintoja.
Tokihan soraääniäkin sekaan on mahtunut! On tullut kysymyksiä, että missä se metalli on ja miksi biisit kuulostavat ihan Sunrise Avenuelta, mutta makunsa kullakin. Ehkä jotkut syövät aamumuronsa joka päivä Cannibal Corpsen tahtiin.
Jos teidän pitäisi valita yksi biisi, joka kiteyttää Scars of Solituden kaikkein parhaiten, niin mikä se olisi?
Tähän on vastauksena ehdottomasti ”Game of Thrones”. Siinä tiivistyy hienosti tarttuvuus ja runttaaminen yhdistettynä Jasperin kitarajumalan elkein vedettyyn soolotykitykseen.
Löytyykö uran varrelta jotain mieleen jäänyttä muistoa tai sattumusta?
Ensimmäinen keikka legendaarisessa Lutakossa vuonna 2020 juuri ennen koronapandemian alkua on pakko mainita. Siinä saavutettiin yksi unelma ja oltiin niin liekeissä, että Tuomokin sai bassosta otsaansa kesken biisin. Toinen, joka nousee muistoissa heti esiin, on Beast in Blackin lämppääminen Nivalan jäähallissa kesällä 2022, jossa päästiin vetämään uramme isoimmalle yleisölle.
Leikitelläänpä hetki unelmilla: jos saisitte lähteä yhteiskiertueelle minkä tahansa artistin tai bändin kanssa, niin kuka/mikä se olisi?
Niki: Sabrina Carpenter
Tuomo: Behm
Lassi: Iron Maiden
Jasper: Toto
Mitä tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu?
Kuten bändin perustamisvuodesta voi päätellä, niin tänä vuonna 2025 juhlitaan 10 vuoden taivalta. Kaikenlaista spesiaalia on suunnitelmissa keikka- ja julkaisurintamalla, joten olkaa kuulolla! Bändin somet (Facebook, Instagram) kannattaa ottaa viimeistään nyt seurantaan!
Jos kuvailisitte bändiä kolmella sanalla, niin mitkä ne olisivat?
Tuomo: Aloitan ensimmäisenä hieman humoristisella vastauksella, jonka tulkitseminen on lukijan vastuulla: vitun paska bändi.
Niki: Kevyt, makkara, pop
Jasper: Monipuolinen, tehokas, ammattimainen
Lassi: Täyteläinen, ruokaisa, voimakas
Terveiset Kaaoszinen lukijoille?
Kiitos kaikille kuuntelijoille tuesta ja myötäelämisestä tämän maailmanmenon keskellä. Nähdään keikoilla!
Kokoonpano:
Tuomo Laulainen – laulu ja rytmikitara
Jasper Ranta-Nilkku – kitara
Lassi Pollari – basso
Niki Kuivakangas – rummut
Pääset tutustumaan bändiin lisää tästä linkistä.
