Defecto esittelee tanskalaista progressiivisen metallin osaamista ”Echoes Of Isolation” -albumillaan
Nicklas Sonne julkaisi tänä vuonna vakuuttavan ”Electric Dreams” -albuminsa. Erityisen hätkähdyttävän pitkäsoitosta teki se, että se oli pitkälti tanskalaismuusikon itsensä toteuttama. Sen lisäksi, että Sonne julkaisi tänä vuonna sooloalbumin, myös hänen kipparoimaltaan Defectolta ilmestyi uutta musiikkia. Toisin kuin sooloalbuminsa, ”Echoes Of Isolation” profiloituu vahvasti progressiivisen metallin ympärille.
Sonnella on karismaattinen ja väkevä ääni, joka istuu erinomaisesti niin rockiin, heviin, kuin metalliinkin. ”Electric Dreams” -albumilla tanskalaissolisti laulaa pääasiassa puhtaasti ja voimakkaasti, mutta Defecton parissa Sonne on intoutunut jopa örisemään. Tästä taidonnäytteitä voi kuulla niin ”Sacred Alignment”- kuin ”Quantum Abyss” -kappaleilla. Puhtaista lauluosuuksista vakuuttavimmat tulokset ovat talletettuina ilmavasti polkevalle ”Eclipsed By The Void” -kappaleelle, sekä raspisempaa tulkintaa sisältävälle ”Shattered Reality” -teokselle.
Merkittävin ero Sonnen soolotuotannon ja Defecton välillä tulee kuitenkin esille äänimaisemissa. Siinä missä ”Electric Dreams” painottuu rockin ja hevin välille, rakentuu Defecton ilmaisu modernin, teknisen progressiivisen metallin alalle. Tanskalaisyhtyeen äänimaailma on huomattavasti monipolvisempaa ja kerroksisempaa, mikä on toki ymmärrettävää, sillä onhan yhtyeessä enemmän soittajiakin. Albumin kappaleet uhkuvat voimaa ja moniulotteisuutta, joka näkyy mielenkiintoisina yksityiskohtina. Huomionarvoisena asiana on todettava kuitenkin se, ettei Defecto pidä pitkiä sävellyksiä itseisarvona. Pitkäsoitolta kun löytyy vain yksi kappale, joka kellottaa 10 minuutin keston.
Mainos päättyy
42-minuuttinen ”Echoes Of Isolation” ei ole progressiiviseksi metallialbumiksi erityisen pitkä, mutta se on oikeastaan pitkäsoiton yksi vahvuuksista. Yhdeksän kappaleen kokonaisuus ei ehdi alkaa toistaa itseään, vaan antaa kuulijalle jokaisella kappaleella jotain uutta. Kappaleet itsessäänkin ovat kestonsa puolesta intensiivisiä, ja vahvistavat siten Defecton väkevää ilmaisua. Albumin loppuun sijoitettu pitkäkestoinen nimikkokappale sinetöi kokonaisuuden hienosti, samalla ikään kuin korostaen tanskalaisyhtyeen taiturimaisuutta.
Hienoinen päämääräämättömyyden tunne pitkäsoitosta kuitenkin jää, mikä sinällään ei ole häiritsevän voimakas, mutta saa kuitenkin miettimään, että mikä Defecton tavoitteena on ollut. Pitkäsoitolla kun ei tunnu olevan selkeää teemaa. Jos teema kuitenkin on ollut mahdollisimman monipuolisen ja energisen albumin luominen, niin siinä tanskalaisyhtye on onnistunut.
Kappalelista:
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen