Demise – Demise

demiseVuonna 2013 perustettu thrash ja death metal-sekoitus Jyväskylästä! Bändi ei ainakaan nimensä puolesta kovin paljoa tuo esiin omaperäisyyttä, kun nimittäin Demise-nimisiä bändejä on ainakin kymmenkunta. Jyväskylästä tämäntyylistä musaa tulee ihan mukavasti ja jotkin bändit ovat nousseet kansan suosioon nopeasti!

Demo alkaa bändin ja demon nimikkobiisillä ”Demise”. Biisi lähtee mukavasti rullaamaan eteenpäin ja kuulija huomaa mistä on kyse. 50 sekunnin kohdalla pääriffi lähtee soimaan ja biisin potkaisee laulaja käyntiin pienellä ”ugh” äänähdyksellä. Laulajalla on kyllä varsin death metalliin sopiva ääni. Biisi loppuu Slayer-maisella sooloilulla ja ensipuraisu on saatu!

Seuraava biisi ”Sickness of the Horror” alkaa soimaan. Demoa yleensä itse kuvailisin vähän kuin se olisi hampurilainen, kaksi hyvää kuorta ja välissä se mehevä pihvi, mutta vaikka odotinkin sitä ”mehevää pihviä” tämä biisi pettikin jonkin verran. Temmon kanssa on hyvä kikkailla, mutta sen täytyy olla tarkkaa ja tämän biisin tapauksessa en itse ainakaan päässyt mukaan sen osalta; jatkuvaa ”starttaamista”, että mihin suuntaan biisi lähtee menemään, nopeampaan vai hitaampaan. Yhden minuutin 10 sekunnin jälkeen alkaa kertsi jossa laulaja örisee biisin nimeä ja rumpali vetää fillejä putkeen koko ajan, jotka tuntuu valitettavasti hukkuvan. Biisi loppuu sooloiluun kuten ensimmäinenkin kappale – soolopuolta voisi hioa hiukan tarkemmaksi.

Demon viimeinen biisi ”Lord’s Death” alkaa hyvinkin death metal-tyylisesti. Synkkä on meininki kuten nimikin sen antaa ymmärtää. Pidän kyllä laulajan örinästä sillä se sopii todella tällaiseen synkempään meininkiin! Biisi rullaa eteenpäin oikein mainiosti ja kitarariffit on hyvät, mutta ehkä se, että biisi kestää melkein kuusi minuuttia syö vähän kiinnostusta kuunnella ihan loppuun asti.

Kaiken kaikkiaan bändi on kyllä ihan hyvää sekoitusta thrash ja death metallia. Biiseissä on ideaa ja vaikkakin ontumista on muutamissa kohdissa, niin tämä on ihan toimiva demo. Tarkkuutta lisäisin ajoittamiseen ja soolot kitaroissa voisivat olla ehkä hiukan hiotumpia.

7/10

Kirjoittanut: Juha Leskinen

Kommentoi julkaisua

Avainsanat: