Yhdysvaltalainen metalcore-yhtye Demon Hunter on ollut kasassa jo yli 13 vuotta, ja maaliskuun 18. päivä ilmestyi bändin seitsemäs albumi, ”Extremist”. Odotin suurella mielenkiinnolla millainen uusi albumi tulee olemaan, sillä edellinen levy ”True Defiance” oli mielestäni hienoinen notkahdus muuten hienoon albumisarjaan. Demon Hunterin musiikki on kaiken kaikkiaan mennyt keskimääräisesti kevyempään suuntaan ”Storm The Gates Of Hellin” jälkeen, mutta äijät ovat osanneet tehdä tämän hienovaraisesti ja tyylillä. ”Extremist” sisältää paljon puhdasta laulua, ja balladimaisia kappaleita albumilta löytyy eniten koskaan DH:n historiassa.

Aloituskappale ”Deathissa” kuuluu ensin kirkkokuoron laulua ”The Flame That Guides Us Homen” tapaan, minkä jälkeen kuulijan luulot otetaan pois raskailla soundeilla ja armottoman suoralla, hidastempoisella mättämisellä. Introkappaleen jälkeen pärähtää soimaan ”Artificial Light”, joka oli myös levyn ensimmäinen singlelohkaisu. Biisi koostuu nopeista ja raskaista säkeistöistä, sekä taattua Demon Hunter -laatua olevista ja tarttuvista kertosäkeistöistä. Kahden melko raskaan kappaleen jälkeen tunnelma kevenee hieman ”What I’m Notin” siivittämänä. Hieno melodinen kappale, jonka kertosäkeistö uppoaa allekirjoittaneeseen kuin kusi lumeen. Seuraava kappale tasapainottaa tilannetta entisestään, sillä ”The Last One Alive” on levyn ensimmäinen herkkää osastoa oleva kappale, joka on myös hyvä esimerkki Ryan Clarkin mahtavasta lauluäänestä. Asteittainen herkistyminen jatkuu myös seuraavassa kappaleessa, jossa uidaan jo niin syvissä vesissä, että täydellisen mielenrauhan saavuttaminen on hyvin lähellä. ”I Will Fail You” on kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin hieno kappale, jota tekee mieli kuunnella uudestaan kerta toisensa jälkeen.

Jottei homma menisi ihan täysin raiteiltaan, ”One Last Songissa” Ryan pääsee taas hieman rasittamaan äänihuuliaan, joskin kokonaisuutena tämäkin kappale on hyvin rauhallinen. ”Cross To Bear” sen sijaan on omistettu puhtaasti ”The World Is A Thorn” -tyyliselle rehelliselle metallisetitykselle, ja puhtaat laulut on heitetty väliaikaisesti syrjään. Ehtiihän sitä myöhemminkin herkistellä, nimittäin heti seuraavassa kappaleessa. ”Hell Don’t Need Men” sävelmät ovat suorastaan hypnoottiset, ja kappale sopisi vaikka lasten nukuttamiseen. Tämä ei siis ole vitsi, eikä epäluottamuslause bändiä kohtaan. ”In Time” alkaa lupaavalla mättämisellä, joka antaa lupauksen raskaasta kappaleesta, mutta jollain kumman ilveellä tämäkin kappale muuttuu kauniiksi ja herkäksi, ja päättyy akustisen kitaran hitaasti häipyviin sävelmiin. Tämäkään ei toki ole huono juttu, mutta ehkä takaraivossa kolkuttelee välillä kysymys siitä, eikö levyllä todella ole tarjota enempää kuin pari raskaampaa kappaletta. ”Beyond Me” tuo tälle kolkuttelulle hieman vastinetta, sillä vaikka puhtaalle laululle perustuu vahvasti tämäkin kappale, on se silti yksi levyn raskaimpia. Albumin toiseksi viimeinen kappale ”Gasoline” alkaa jälleen erittäin rauhallisesti, mutta kappale on rakennettu hienosti tavanomaisesta metalcore-kaavasta poikkeavalla tavalla; tämän kappaleen potkivat osuudet sijoittuvat kertosäkeistöihin. ”The Heart of a Graveyard” ei tarjoa suuria yllätyksiä jatkaessaan samaa rauhallista linjaa, mutta on erittäin onnistunut biisi albumin viimeiseksi.

Kokonaisuutena albumista jäi todella hyvä maku suuhun. Vaikka tuotanto on kevyempää kuin ennen, ei se ole mielestäni ollenkaan huono asia, vaan pikemminkin merkki bändin kypsymisestä. Demon Hunter on saavuttanut eräällä tapaa samankaltaisen tilan kuin In Flames, mikä suo bändille vapauden uudistaa itseään ilman pelkoa uskollisten fanien menettämisestä. Totuus on, että levyltä ei löydy ainuttakaan biisiä, jonka aikana kyllästymisen tunne heräisi, joten huonoa arvosanaa tälle julkaisulle ei voi missään nimessä antaa.

8/10

Kappalelista:
1. Death
2. Artificial Light
3. What I’m Not
4. The Last One Alive
5. I Will Fail You
6. One Last Song
7. Cross to Bear
8. Hell Don’t Need Me
9. In Time
10. Beyond Me
11. Gasoline
12. The Heart of a Graveyard

https://www.facebook.com/demonhunter

Kirjoittanut: Jouni Lepistö