Demonurkka vol. 100 (vk 14/2018)
On 100. Demonurkan vuoro! Juhlapäivän kunniaksi on aika kiittää kaikkia yhtyeitä, jotka ovat lähettäneet meille musiikkiaan arvosteltavaksi. Arvostelu jatkuu – toivottavasti myös demojen ja omakustanteiden tippuminen demolaariimme. Tästä on hyvä jatkaa.
Teemana on tänä juhlavana päivänä ”hämystely” kaikessa huuruisuudessaan. Demokasasta löytämäni kolme hämyisää musiikkia tarjoilevaa yhtyettä ovat DEEP, Kantatie ja Laugh Affair, joista jokaiselta olen valinnut totuttuun tapaan yhden kappaleen soitettavaksi. Näistä parhaan kappaleen tehtaillut yhtye pääsee kilpailemaan paikasta tulevan kesän Nummirockiin.
Mainos päättyy
https://www.facebook.com/deepjns/
DEEP – ”No Return”
Vuonna 2013 perustettu DEEP ponnistaa Joensuusta. Saatekirjeessään yhtye kertoo musiikkinsa liikkuvan stonerin, psykedelian ja fuzz-rockin rajapinnoilla. Demonurkan ihmeteltäväksi yhtye on toimittanut omakustanteisen ”DEEPKVLT”-levyn, joka sisältää kuusi kappaletta.
Levyn kaksi ensimmäistä kappaletta psykedelöidään menemään itämaisilla vivahteilla ja kompeilla. Kappaleet eivät missään nimessä ole EP:n vahvinta antia, ja ne olisi hyvin voinut tiputtaa pois heikentämästä muuten mainiota kokonaisuutta. Toinen kappale, ”Miranda”, sisältää tosin kelpo kitarasoolon, ja noin kolmen minuutin paikkeilla kuultavan hienon kuoron hoilotuksen, jota olisi suonut kuulla vähän enemmänkin.
Kolmas kappale ”My Own Way” lyö edellisistä kappaleista poiketen pöytään kiinnostavia riffejä ja muutenkin toimivan kokonaisuuden. Erityisen suuren vaikutuksen tekevät kappaleen huimasti kiemurtelevat bassoriffit. Neljäs kappale ”No Return” esittelee yhtyeen taitoa kirjoittaa loistavia ja omaperäisiä laulumelodioita. Yhtye voisi tosin panostaa niiden toteuttamiseen hiukan enemmän, jotta loistavat melodiat pääsisivät ansaitsemiinsa oikeuksiin. EP:n viides kappale on kymmenminuuttinen psykemammutti ”Mind Control”, jonka parhaat hetket löytyvät viimeisen minuutin paikkeilta.
Levy päättyy akustisilla kitaroilla kulkevaan tunnelmapalaan ”Nothing”, josta tulee hieman mieleen Black Sabbathin ”Planet Caravan”. Kappale on hieno ja kokonaisuutta monipuolistava lisä levylle.
Kokonaisuutena ”DEEPKVLT” on vähän turhan pitkä, ja siitä voisi helposti tiputtaa pari kappaletta pois. Parhaat kappaleet ovat ”My Own Way”, ”No Return” ja ”Nothing”, joista väkevin on eittämättä loistavilla laulumelodioilla kulkeva ”No Return”.
Mainos päättyy
Kantatie – ”Sultan”
Kantatie on perustettu vuonna 2016 Hämeenlinnassa. Yhtye aloitti stoner rock -projektina, mutta se on sittemmin muuttanut ilmaisunsa astetta kevyempään ja blues-painotteisempaan suuntaan. Yhtyeen ensimmäinen julkaisu on livenä äänitetty ”Kantatie”-EP, joka sisältää neljä kappaletta.
Mainos päättyy
EP pyörähtää käyntiin ”66”-kappaleella, joka rullaa eteenpäin rauhallisesti hienojen torvien saattelemana. Kappaleelta huokuu Kingston Wall -yhtyeen henki. Seuraava kappale on instrumentaalinen ”Sultan”. Kyseessä on hieno teos, joka matkaa eteenpäin eteerisesti soljuen. Kappale sisältää hienoja melodioita, jotka tuovat mieleen vahvoja kuvia. Kappale pysyy hienosti koossa ja kasvaa loppua kohden. Kokonaisuudesta tekevät erityisen maukkaan kitaramelodiaa oivallisesti tukevat rummut ja basso. Neljä ja puoli minuuttia hujahtavat hetkessä, mikä on oivallinen saavutus instrumentaalikappaleelta.
EP:n kolmas kappale kantaa nimeä ”Barely Gone” ja palauttaa vokaalit taas osaksi yhtyeen ilmaisua. Kappale on ihan kelpo tekele onnistumatta kuitenkaan herättämään suurempia tunteita suuntaan tai toiseen. Kappaleen parhaita kohtia ovat kitarasoolo ja veikeät avaruusäänet. EP:n päättää kappale ”Ways”, joka ei etene suorinta tietä vaan haahuilee sivupolkuja lopulta eksyen.
Kokonaisuutena ”Kantatie”-EP on hämyinen kokemus, ja sen paras hetki on instrumentaalinen ”Sultan”-kappale.
Mainos päättyy
Laugh Affair – ”Life Is Laugh Affair”
Laugh Affair vääntää omien sanojensa mukaan psykejytärockia, joka onkin varsin kelpo termi kuvaamaan yhtyeen ”Band of Gonzos” -EP:ltä löytyvää musisointia. EP:n kappaleet ovat toistensa kanssa hyvin linjassa, joten se oma genre lienee löytynyt. Vahvimmat kappaleet ovat toisena kuultava ”Dragonflies” sekä päätöskappale ”Life Is Laugh Affair”.
”Dragonflies”-kappaleen vahvin anti alkaa kahden minuutin paikkeilla, kun kehiin isketään vahvasti groovaava kitarariffi, jonka jälkeen ilmoille lyödään komea kitarasoolo. Kappaleessa ei kuulla tämän jälkeen enää vokaaleja, mutta eipä se pahemmin haittaa, sillä yhtyeen vahvuus tuntuu olevan nimenomaan kitaristin sormissa. ”Life Is Laugh Affair” -kappaleen vahvuuksia ovat väkevä introriffi sekä ensimmäisen kerran minuutin paikkeilla kuultava veikeä tuuttaus-ääni, joka tuo kappaleeseen hauskaa vaihtelua, sekä lopun rumpukikkailu. Kappale pysyy kokonaisuutena varsin mukavasti kasassa.
EP:n vahvimmaksi kappaleeksi tituleeraan kappaleen ”Life Is Laugh Affair”, joka toimii kappaleista selkeästi paremmin kokonaisuutena.
Viikon paras kappale on ”No Return”, jonka on tehtaillut oivallinen DEEP. Yhtye pääsee täten kilpailemaan paikasta vuoden 2018 Nummirockiin.
Mikäli mielit yhtyeesi kanssa Demonurkan syyniin, tyrkkää demosi meille osoitteessa: http://kaaoszine.fi/demoupload/
