Demonurkka vol. 115 (vk 48/2018)
MORO! Sieltä se talvi tulla jolkottaa pikku hiljaa, ja joulukuu onkin jo alkanut. Siispä kiltisti siellä!!! Tämänkertainen DEMOnurkka keskittyy kotimaisella lyriikalla varustettuun musiikkiin. Aloittakaamme!
Rorschächin Tahrat: “Lehtolapsi”
Suomiprogea Karjalan kunnailta YUP:n jalanjäljissä, ilmoittaa ytimekäs saateteksti. Henkilökohtaisesti en juurikaan progea biisistä löydä, saati YUP:n, tuon kovasti kaipaamani suomirock-legendan äkkiväärää neroutta. Sitä vastoin löydän oikein hienosti soitetun poprock-kappaleen jonka äänimaisema on miellyttävän ammattitaitoinen. Kappaleessa on kaikki oman genrensä elementit kohdillaan, todella tarttuvaa kertosäettä myöden. Vaikkei kyseinen taiteenlaji ihan palani kakkua ole, niin tätä kuuntelee ihan mielellään. Pientä jupinaa aiheuttavat lyriikan kanssa ajoittain takkuavat laulusovitukset. Tuntuu, että on liian paljon sanottavaa liian lyhyeen aikaan. Siinäpä se ero Martikaisiin, Leskisiin ja Putroihin tulee esiin, sanan säilällä on helppo tökkiä, mutta hankala tarkasti viiltää. Yhtä kaikki, miellyttävä tuttavuus.
Rorschächin Tahrat Facebookissa
Irwokkaat: “EP”
Hämeenlinnasta heiluttaa Irwokkaat -nimellä varustettu kvartetti ja lähestyy demollaan nurkkaustamme. Kaiuttimista hyökkääkin oikein tyylipuhdasta suomipunkrokkia. Virtuositeettia ei tarjoilla millään osa-alueella, mutta aito fiilis välittyy kuulijalle. Sävellyskynä on sieltä terävämmästä päästä tähän genreen, ja mikäli toteutus olisi napsun pari ammattimaisempi, niin aineksia on vaikka ja mihin. Pyyhkeitä jaan jonninjoutavasta Kalle Päätalo -coverista, joka on varmasti hauska keikoilla soittaa, mutta ei tuo minkäänlaista lisäarvoa tälle EP:lle. Bändin omat biisit sen sijaan toimivat ja kantavat ihan hienosti asiaa eteenpäin. Kovaa treeniä, keikkoja ja oikean henkilön kanssa studioon, niin saavat Nyrkkitappelut ja Pää Kiinnit pitää kynsin hampain otettaan “paalupaikoistaan” …jaa niin.. ja kaljaa kanssa riittävästi.
Irwokkaat Facebookissa
Ruuhka: “Ei enää”
Kolmikko Jyväskylästä soittaa omien sanojensa mukaan genreihin jämähtämätöntä rock-musiikkia. Yhden biisin perusteella väitteen paikkansa pitävyyttä nyt tietenkin on mahdotonta arvioida, mutta “Ei Enää” on ihan mallikkaasti toteutettu ralli. Soundit ovat kohdallaan hienosti, ja biisi on mukavasti rullaavaa punkin sävyistä perusrockia. Laulusuoritus on hieman laiskahko, mutta jotenkin se kivasti istuu viisuun ja tyylilajiin. Korvamato-efektiä ei biisi allekirjoittaneelle saa aikaiseksi ja jättää muutoinkin hahmoni kylmäksi. Ehkäpä tapaamme vielä terävämmän biisin merkeissä joskus, kun tästä nyt tuppaa jäämään hieman sellainen Oasis-tyyppinen, anorakissa kenkiin tuijottelu -fiilis.
Nummirockin DEMOkilpailussa jatkoon menee tällä kertaa Irwokkaat Hämeenlinnasta, räkäisellä punkin rallatuksellaan. On siinä juhannuksena heavypeikoilla ja -peikottarilla tanssaamista, mikäli pojat lavalle asti yltävät.