Demonurkka vol. 130 (vk 39/2019)

Demonurkasta päivää. Riipaistaanpas tämän kauden Demonurkat rässillä käyntiin, jotta saadaan vauhdikas lähtö demojen maailmaan. Iloksi voimme ilmoittaa, että Nummirock on jälleen hommassa mukana, ja yksi Demonurkan voittajista pääsee myös ensi vuonna astumaan Nummirockin lavalle; tänä kesänä lavalla temmelsi Everture. Tänään Demonurkassa mukana thrash-yhtyeet Death Mex, Bitter Mind ja Sgt. Slime, joista yksi pääsee kilpailemaan paikasta vuoden 2020 Nummirockiin. Kanssani demoja tällä kaudella vuoroviikoin järjestykseen laittaa Pasi Huttunen.

https://www.facebook.com/DeathMex/

Death Mex – Etheromania

Death Mex on vuonna 2012 perustettu thrash metal -yhtye, jonka kotipaikkana on Lahti. Omien sanojensa mukaan yhtye sekoittaa thrashiinsa vaikutteita aina punkista progeen. Demonurkan ihmeteltäväksi yhtye on lähettänyt kolme kappaletta käsittävän Etheromania”EP:nsä. Etheromania tarkoittaa muuten ilmeisesti eetteririippuvuutta. Kyllä demoja arvostellessa voi näköjään sivistyä.

EP starttaa energisellä nimikkokappaleella liikkeelle. Homma toimii mukavasti, ja meno vaikuttaa olevan kuin suoraan 80-luvulta puhtaahkoine vokaaleineen ja loistavine kitarasooloineen. Kelpo startti siis EP:lle. Toinen kappale kantaa nimeä Scumbags and Liars ja lähtee bassoriffillä liikkeelle. Tässä kappaleessa meno on vähän räkäisempää, mitä myös kappaleen nimi enteilee. Kappaleessa bassolle on jätetty mukavasti tilaa temmeltää; tosin mukavien kohtien yhteenliittäminen ei oikein ole onnistunut, ja kappale onkin toimivan kokonaisuuden sijaan pikemminkin kasa riffejä. Lopussa kiitos seisoo, sillä levyn päättävä Emergency Calls tarjoilee aiempia kappaleita monipuolisempaa ilmaisua progehtavalla rakenteella ja bassosoololla (!), muutamia mainitakseni. Kappale on myös selkeästi pidempi kuin kaksi muuta, jotka kellottavat kumpainenkin alle kolme minuuttia Emergency Calls -kappaleen pyöriessä viiden minuutin tietämillä. Mielestäni tällainen progressiivisempi lähestyminen hyödyntää yhtyeen taitoja paremmin kuin lyhyet rykäisyt. Taitoa on, joten miksi olla käyttämättä sitä.

https://www.facebook.com/OfficialBitterMind/

Bitter Mind – Reincarnation

Lahdesta tulee myös vuonna 2017 perustettu thrash-poppoo Bitter Mind. Omien sanojensa mukaan yhtye yhdistelee thrashia ja muita metallityylejä keskenään. Kuunnellaanpas neljä biisiä sisältävä Reincarnation-EP ja otetaan selvää.

EP:n avaa nimikkokappale Reincarnation, joka lähtee bassoriffillä käyntiin; mieleen tulee MegadethinPeace Sells”, mistä täytyy heittää pointsit kotiin, sillä sen verran piristävän omaperäinen ratkaisu on kyseessä tänä päivänä. Minuutin kohdalla ilmoille lyödään 80-luvulta haiskahtava rässiriffi, joka rullaa moitteettomasti. Siitä hypätään vähän progressiivisempiin sfääreihin, kunnes vokaalit astuvat kuvaan. Puhdas Metallican mieleen tuova välikohtakin kappaleesta löytyy. Ja soolo, joka kuulostaa melkeinpä Kirk Hammettin soittamalta. Aivan kelpo rässiä, mutta Metallicasta tämän erottaa se, ettei tässä tunnu olevan kertosäettä ollenkaan, tai ainakaan minä en sitä onnistu paikantamaan.

Toinen kappale ”False Accusations” on kuin öljyä, joka ei meinaa jäädä mihinkään kiinni. Ainoa kohta, joka jollain tavalla tarttuu on noin parin minuutin kohdalla ensimmäisen kerran kuultava kitaraliidi sekä kohta, jossa hoetaan kappaleen nimeä. Seuraava kappale kantaa nimeä ”Thousand Yard Stare” ja lähtee kiinnostavalla itämaisella kitarariffillä liikkeelle. Noin neljän ja puolen minuutin paikkeilla kappaleesta ponnahtaa kitarasoolo puskista kuin Megadethilla aikoinaan. Kappale myös loppuu piristävään kaahaukseen. Parhaat kohdat siis alku ja loppu. Levyn päättää ”Distraction”, josta löytyy noin puolentoista minuutin kohdilta kiinnostava riffi, jossa on piristäviä vinkaisuja – sellainen hyvän mielen speed metal -riffi, jollaisia kuulee turhan harvoin tänä päivänä. Kyseinen riffi lunastaa kappaleelle myös EP:n parhaan kappaleen maininnan. Yhtyeenä Bitter Mind on kuin koiranpentu, jolla on intoa mutta jonka jalat eivät vielä oikein tottele – lutuinen tapaus siis, josta saattaa kasvaa vielä aivan mitä vaan.

tornado identifies GIF

https://www.facebook.com/sgtslime/

Sgt. Slime – Florida Man

Vuonna 2016 Turussa perustettu Sgt. Slime oli Demonurkassa viimeksi noin kaksi vuotta sitten, jolloin arvostelussa oli yhtyeen debyytti-EP Nuclear Tan. Nyt arvosteluvuorossa on Florida Man” –EP. Näiden kahden EP:n väliin mahtuu muuten vielä kaksi EP:tä, joten nopealla tahdilla yhtye crossover thrashiaan pistää ulos.

EP lähtee käyntiin nimikkokappaleella, joka on vikkelää ja moitteettomasti toteutettua crossover thrashia. Homma on tyylille uskollisia vokaaleja myöten mukavasti kasassa. Kappaleen kruunaa lopussa kuultava blast beat. Yritä olla moshaamatta -haasteeseen sopivaa materiaalia. Seuraava kappale kantaa nimeä Repo Man ja tekee ilmeisesti kunniaa samannimiselle elokuvalla. Kappale tarjoilee varsin pätevää keskitempoista menoa mutta ei yllä aloituskappaleen tasolle. Kolmas kappale on instrumentaali Disinfection Blues”, joka kuulosta siltä kuin siitä olisi vahingossa jäänyt vokaalit nauhoittamatta. EP:n päättää kappale The Goblins Are Coming”, joka kuulostaa edelliseltä kappaleelta mutta vokaalien kanssa. Kappaleen paras kohta on äkäinen loppuriffi. Parhaiten koossa pysyy ja EP:n parhaan kappaleen tittelin nappaa nimikkokappale ”Florida Man”.

dancer GIF by Flo Rida

Viikon parhaat thrashit löytyvät kappaleesta Emergency Calls, josta on vastuussa lahtelainen Death Mex. Yhtye pääsee täten kilpailemaan paikasta vuoden 2020 Nummirockiin.

Mikäli mielit yhtyeesi kanssa Demonurkan syyniin, tyrkkää demosi meille: http://kaaoszine.fi/demoupload/

Kommentoi julkaisua