Demonurkka vol. 30 (vk 20/2016)
Heipä hei, lukijat! On jälleen Demonurkan vuoro, jossa tällä viikolla astumme rockin maailmaan. Tällä viikolla mukana ovat kisaamassa Crimsonic, Better Frantic ja Halfway Joe, kukin edustaen musiikillaan rockmusiikin eri puolia. Tuttuun tapaan olen valinnut kultakin yhtyeeltä yhden kappaleen, jonka koen parhaiten kuvaavan bändin soundia. Parhaan kappaleen tekaissut pääsee kisaamaan paikasta tulevan kesän Dark River -festivaaleilla. Kisan voittaja selviää jutun lopusta.
Helsingistä ponnistava Crimsonic lähestyi Demonurkkaa ”Hide & Seek” -sinkullaan. Bändi on soundillisesti varsin samoilla linjoilla kuin kymmenisen vuotta sitten suosiossa olleet alternatiivisen radiorokkimusiikin edustajat, mutta omalla modernilla vivahteellaan. Hyvin radiosoittoon soveltuva kappale sisältää oikein tarmokasta menoa, taidokasta laulua ja tarttuvan kertsin, mutta pientä nipotettavaa lyriikoissa on, sillä tyttöikävästä laulaminen ei mikään järin uusi ja omaperäinen teema ole. Muuten kappale toimii varsin hyvin, ja tuotantokin on oikein oivallisesta päästä.
Better Frantic – ”Even the Heroes”
Lappeenrannasta ponnistava hard rock -bändi Better Frantic lähestyi Demonurkkaa ”Hunter”-julkaisullaan, jolta nappasin ”Even the Heroes” -aloitusraidan kuvastamaan bändin soundia. Soitannollisesti kappale on toimiva ja mukiinmenevä, ja se menee asteittain metallimenonkin puolelle pääriffissään. Yksi suuri ongelma kappaleessa, kuten myös julkaisun muissa kappaleissa, on kuitenkin laulut: bändin naislaulajalla on oikein sopiva eikä lainkaan epävireinen ääni, mutta silti lauluista välittyy hyvin energiaton performanssi. Tuotanto ei juuri auta asiaa, sillä kappale on miksattu siten, että lauluraidat jäävät korostamattomiksi kaiken muun sekaan. Jos lauluihin saisi enemmän särmää, voisi kappale toimia huomattavasti paremmin.
Halfway Joe – ”Wanna Know How?”
Halfway Joe tavoitti Demonurkan ”Wanna Know How?” -julkaisullaan, jolta parhaaksi kappaleeksi valitsin nimikkoraidan. Bändin tyyli on tämän viikon Nurkan bändeistä punkein, mikä näkyy etenkin bändin vokalistin ulosannissa. Vauhtia ja joukkohuutoa riittää, mutta kompastuskivi on jälleen kerran laulussa. En kuitenkaan väitä tätä energiattomaksi, sillä sitä laulajan ulosannissa riittää! Ulosanti voisi kuitenkin olla hieman monipuolisempaa, vaikka laulajan matalampi lauluääni onkin ehdottomasti mukavaa vaihtelua alan korkeammalta kiekuville kukoille. Itse kappale on kuitenkin oikein menevä ja tarttuva yksilö, vaikka bändi ei pyörää tai tulta olekaan keksinyt uudelleen.
Voittajavalinta ei ollut helpoimmasta päästä, sillä sekä Crimsonic että Halfway Joe ovat pyöräyttäneet kansan kuultavaksi oikein mukavia kappaleita. Päädyin kuitenkin kallistumaan Crimsonicin puoleen. Onnittelut bändille!
Jos mielit bändisi demon Demonurkan synkkään syleilyyn, voit lähettää sen tähän osoitteeseen: http://kaaoszine.fi/demoupload/