Demonurkka vol. 39 (vk 43/2016)

Tällä viikolla Demonurkassa mennään teemalla stoner rock. Teema mielessäni olen sukeltanut demolaariin ja kaivanut kolmen yhtyeen julkaisut, joita tämä savuinen genre yhdistää. Nämä kolme savunkatkuisista julkaisuista vastuussa olevaa yhtyettä ovat StoneGazer, Try Aiming ja DEEP, joilta kaikilta olen valinnut yhden kappaleen teille soitettavaksi. Parhaan kappaleen sisuksistaan rykäissyt yhtye pääsee kilpailemaan palkinnoista.


StoneGazer – ”Dionysos Reborn”  stonegazer

StoneGazer tulee Tampereelta ja mäiskii menemään – yllätys yllätys – stoner rockia. Yhtye on lähestynyt Demonurkkaa ”MDRM”-EP:llään, joka on järjestyksessä yhtyeen kolmas omakustanteinen julkaisu. EP:llä on viisi hieltä ja kylmältä kaljalta haiskahtavaa rykäisyä, jotka muodostavat jämäkän ja helposti alas, myös ilman olutta, solahtavan kokonaisuuden, jonka kuuntelee mielellään loppuun asti. EP:n helpoiten lähestyttävä kappale on suoraviivaisilla riffeillä ja mukana huutamaan pistävällä kertosäkeellä varustettu ”Dionysos Reborn”, joka on kuin tehty kylmän kaljan ja pitkän parran kanssa nautittavaksi.

StoneGazer Facebookissa

stonegazer2

 

Try Aiming – ”Down The Ropetry-aiming

Ensikosketukseni Try Aimingin musiikkiin oli kappale ”Six Feet Under”, joka löytyy yhtyeen viimeisimmältä EP:ltä. Olisin varmasti unohtanut yhtyeen, jos en olisi sattumalta törmännyt poppoon pari vuotta vanhoihin livevetoihin. Kyseisissä livepätkissä meno on sen verran toimivaa, että EP:ltä löytyvä materiaali ei pääse lähellekään. Suuri syy tähän tasoeroon lienee tuotannossa, joka ei onnistu tekemään oikeutta Try Aimingin vahvimmalle puolelle eli armottoman vahvalle live-energialle. Teen tässä kaikille osapuolille palveluksen ja nostan soitettavaksi viimeisimmän EP:n kappaleiden sijaan yhden yhtyeen livevedoista. Ensi kerralla Try Aiming voisi suunnata vähän laadukkaampaan studioon.


Try Aiming Facebookissa

tryaiming

 

DEEP – ”No Goddeep

Joensuusta tuleva DEEP soittaa psykedeelisillä mausteilla marinoitua raskasta rockia. Yhtye pisti ensimmäisen ja nimellä ”Color Of My Soul” kulkevan omakustanteisen EP:nsä pihalle kuluvan vuoden huhtikuussa. EP:llä on viisi psykedeelisen jumituksen ja vankkojen riffien välillä taituroivaa kappaletta. Paras esimerkki jumituksen ja rokkauksen saumattomasta yhdistelmästä on kunnioitettavat yhdeksän ja puoli minuuttia kellottava ”Doomsday Atmosphere”, joka pysyy kuitenkin hienosti kasassa. Yhtyeen melodiataju taas tulee erinomaisesti esille EP:n säröttömillä kitaroilla kulkevasta päätöskappaleesta ”Night Is Calling”, josta tulee mieleen Black SabbathinPlanet Caravan”, ja jota voisi kuvailla jopa kauniiksi. Levy on vahva ja toimiva kokonaisuus, joten yhden kappaleen valitseminen siltä on vaikeaa. Valinta on kuitenkin tehtävä, joten päädyn eeppisiin mittasuhteisiin kasvavaan kappaleeseen ”No God”. Kappaleen nimestäkään ei jää epäilystä, sillä sitä toistetaan laskujeni mukaan kolmetoista kertaa kappaleen aikana. Komeat vokaalit ja tyylitajuinen kitarasoolo tuovat lisäpisteet iin päälle. Kerrassaan komeaa menoa.


DEEP Facebookissa

deep

 

Viikon paras kappale on ”No God”, ja siitä on vastuussa tamperelainen DEEP.

 

Jos mielit yhtyeinesi Demonurkan syyniin, lähesty meitä demollasi tuossa osoitteessa: http://kaaoszine.fi/demoupload/