Demonurkka vol. 4 (vko 47/2015)
Demonurkalla ja Black Sabbathilla on tällä viikolla yhteinen nimittäjä, vol. 4. Black Sabbath julkaisi kyseistä nimeä kantavan kokaiinin huuruisen mestariteoksen tosin 43 vuotta aiemmin. Demonurkassa uidaan albumin kunniaksi savuisissa vesissä. Savun tuottamisesta vastuussa ovat Chest, Hundred Headless Horseman ja Sarvas. Kaikilta kolmelta olen valinnut yhden kappaleen edustamaan bändin osaamista. Kappaleista katkuisin pääsee radiosoittoon Quake The Earthista tutun Aki Häkkisen luotsaamaan Pääkallopaikka-radio-ohjelmaan, joka tipahtaa eetteriin maanantaisin klo 10-11 täällä. Viikon voittaja selviää jutun lopusta.
Chest – The Epitome Of True Evil
Lahdesta Demonurkkaan raahautuu Chest, joka sotkee savuisan musiikillisen soppansa stonerista, doomista ja sludgesta. Tämä nelihenkinen yhtye on perustettu jo vuonna 2006, joten omaperäinen tyyli on ennättänyt muhia jo hyvän tovin. Pitkä hauduttelu kuuluu kappaleen ”The Epitome Of True Evil” paikoin hyvinkin omaperäisissä ratkaisuissa, joista täysin yllättäen naamalle mäsähtävä blast beatin pätkä on paras esimerkki. Kappaleen loppupuolella kuultava tempon vähittäinen nopeutuminen on näinä klikkiraitojen aikoina myös todella virkistävä ja kekseliäs ratkaisu. Vaihtelevan rakenteen, omaperäisten ratkaisujen ja loistavan tuotannon ansiosta ”The Epitome Of True Evil” kestää mainiosti kuuntelun jos toisenkin. Uskon, että Chestin omaperäisiä keitoksia pääsee vielä maistelemaan laajempikin yleisö.
Mainos päättyy
https://www.facebook.com/CHESTBAND
Mainos päättyy
Sarvas – Revelation/Apparition
Lahdesta saapuu myös vuonna 2012 perustettu Sarvas. Yhtyeen musiikki on sekoitus sludgea, doomia ja modernin metallin kiemuroita. Kappaleessa ”Revelation/Apparition” kuullaan myös akustista kitarointia, joka lisää kontrastia muuten hyvin raskaaseen runttaukseen. Kappale alkaa kiinnostavasti ja pitää otteessaan ensimmäiset viisi minuuttia, mutta sen jälkeen ainakin allekirjoittaneen korvat alkavat väsyä sinne tänne poukkoileviin kitarariffeihin. Soundit ja tuotanto toimivat hyvin, mutta se ei riitä, jos riffit puuduttavat korvat.
https://www.facebook.com/SarvasOfficial/
Hundred Headless Horsemen – Draken
Hundred Headless Horsemen ratsastaa Demonurkkaan Helsingistä. Yhtye kutsuu musisointiaan psykedeeliseksi deathsludgeksi, mikä onkin varsin kuvaava genremääritys. Kappaleessaan ”Draken” yhtye viljelee päättömän oivallisia kitaramelodioita, jotka toimivat teoksen kantavana voimana ja erottavat yhtyeen matalilla kielillä pitäytyvistä kanssaratsastajistaan. Bändi taitaa myös matalilla kielillä riffittelyn siinä määrin kiinnostavasti, että hyvin matalalle miksatuilta lauluilta ei edes odota sanoja tai melodiaa, vaan aavemaisen tunnelman luominen riittää. ”Drakenissa” on myös hienosti jumittava outro, jonka voin kuvitella toimivan livenä vallan mainiosti. Hundred Headless Horsemen on julkaissut vasta neljä kappaletta, joten jään innosta puhkuen odottamaan, minne päättömät ratsumiehet tulevat kappaleensa ohjaatavat.
http://www.hundredheadlesshorsemen.com/
Pitkän pohdinnan jälkeen voittajaksi valikoitui Chest. Tervemenoa Pääkallopaikalle.
Demonurkka: Tapio Aro
Jos mielit yhtyeesi kanssa Demonurkkaan, lähetä meille demosi: http://kaaoszine.fi/demoupload/
Mainos päättyy
