Demonurkka vol. 63 (vk 17/2017)
Tervetuloa dödisnurkkaan. Tänä synkkänä sunnuntaina, jota myös vappuaatoksi kutsutaan, ei ole tarjolla mitään kevyttä ja aurinkoista poppia vaan kuolonkatkuisia korahduksia ja synkkiä riffejä. Demoläjän mustista sisuksista olen kaivanut kolme death metallin karuun maailmaan viehtynyttä yhtyettä, jotka ovat räkäinen Malephar, rujo Whitemour ja rivakka Nation In Despair. Kaikilta kolmelta retkueelta olen valinnut sen väkevimmän death metal -rykäisyn teille soitettavaksi.
Malephar – ”My Sword Is My Messiah”
Mainos päättyy
Malephar tulee Torniosta ja mäiskii menemään vanhan koulun kuolonmetallia. Kyseessä on nuori yhtye, sillä sen ensimmäinen demo näki päivän silmiä polttavan valon tämän vuoden aprillipäivänä. Kyseessä ei silti ole mikään vitsi, vaikka nimellä ”Christ’s Bitter Blood” kulkeva demo saakin välillä hymyn huulille muun muassa vanhalle koululle hattua nostavan miksauksensa ansiosta. Muita mieltä lämmittäviä hetkiä ovat vokalisti-kitaristi K.K:n vaihtelevat korahdukset ja ärähdykset sekä ”My Sword Is My Messiah” -kappaleen kitarasoolo, jolle kahdeksankymmentäluvun death metal -klassikoihin jumittunut heavy-vaarikin höristää tinnittäviä korviaan. ”My Sword Is My Messiah” lunastaa demon väkevimmän kappaleen kunniamaininnan väkevän kitarasoolonsa lisäksi autenttisen armottomalla kaahauksellaan, joka aiheuttaa todellista vaaran tuntua kuulijan pelätessä koko ajan koska kappale hajoaa käsiin.
Mainos päättyy
Whitemour – ”Sanansaattaja”
Jo vuonna 2006 ensi korahduksensa ilmoille rääkäissyt Whitemour on päässyt järjestyksessä viidenteen julkaisuunsa. Kyseessä on ”Kuolinnaamio”-single, joka sisältää nimikkokappaleen lisäksi uuden version jo edellisellä EP:llä päivänvalon nähneestä ”Sanansaattaja”-kappaleesta. Näyttää vahvasti siltä, että Whitemour on siirtymässä suomenkieliseen ilmaisuun, sillä yhtyeen aiemmat julkaisut ovat ”Sanansaattaja”-kappaletta lukuun ottamatta sisältäneet vain englanninkielisiä lyriikoita. Piristävä muutos siinä mielessä, että suomenkielellä vokalisoivia death metal -yhtyeitä ei ole tungokseksi asti tarjolla nyt kun Sotajumalakin ilmoitti eläköitymisestään. Musiikillisesti ”Kuolinnaamio”-single sisältää veikeillä kitaraleadeilla maustettua dödistelyä. Kappaleista vahvemman tittelin nappaa tällä erää ”Sanansaattaja”, jonka oivalliset kitaraleadit luovat hienoa kontrastia muuten armottomaan ilmaisuun.
Nation In Despair – ”Isomer”
Modernia dödistä Espoosta on homman nimi, kun kaiuttimista kajahtaa Nation In Despairin ”Utopia”-EP. Julkaisun kuudesta kappaleesta ensimmäinen menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toinen kappale, ”Masquerade”, herättää jo pientä mielenkiintoa kelpo riffiensä ja noin kahden minuutin kohdalla kuultavan melodisen kohtansa ansiosta. EP:n kolmas kappale kantaa nimeä ”Utopia” ja sisältää kelpo rytyytystä, muttei onnistu suuremmin säväyttämään. Onneksi säväyttäjä löytyy läheltä, sillä neljäntenä kappaleena kuultava ”Isomer” sisältää EP:n veikeimmät riffit ja pätevimmät leadit. Myös kokonaisuutena ”Isomer” pysyy hyvin kasassa, vaikka riffejä kappaleessa onkin kokonaisen levyn tarpeisiin. Viidentenä kappaleena kuultava ”Messenger of Dismay” menee ensimmäisen kappaleen tapaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. EP:n päätösraita ”Ambivalence” jättää onneksi hyvän maun EP:stä. Kappale ilahduttaa erikoisella ja hyvää vaihtelua tuovalla säksätyksellä, joka on kuultavissa kappaleessa ensimmäisen kerran noin puolen minuutin kohdalla.
Nation In Despair Facebookissa
Tämän synkän sunnuntain väkevimmät dödistelyt löytyvät kappaleesta ”My Sword Is My Messiah”, jonka on syössyt sisuksistaan Malephar, tuo Tornion lahja death metallille. Yhtye pääsee täten kilpailemaan hamassa tulevaisuudessa selviävistä palkinnoista.
Mikäli mielit yhtyeesi kanssa Demonurkan syyniin, laitapa demosi meille osoitteessa: http://kaaoszine.fi/demoupload/
