Demonurkka vol. 69 (vk 23/2017)
Tämän viikon Demonurkassa tarkastellaan Pohjois-Suomen demobändien metallitarjontaa. Demoläjän lumisimmasta nurkasta tarkasteluun ovat valikoituneet Free Heart, Sanktity ja Devil Creations, joista jokaiselta olen tuttuun tapaan valinnut yhden kappaleen teille soitettavaksi. Näistä viikon väkevin selviää jutun lopussa.
Free Heart – ”Motorcycle Maniacs”
Free Heart ponnistaa Kemistä ja vannoo vanhan liiton melodisen heavy metallin nimeen. Yhtye lähestyy Demonurkkaa vuonna 2014 julkaistulla omakustannealbumilla, vaikka yhtye on kuluvan vuoden huhtikuussa pistänyt pihalle uuden ja nimellä ”Radio Operator” kulkevan albumin. Olisikohan vanhan albumin meille lähettäminen jonkinlainen aivopieru, tai sitten yhtyeellä ei vain yksinkertaisesti ole luottoa uuteen tekeleeseensä. Kallistun ensimmäisen vaihtoehdon puolelle, sillä kolme netistä löytyvää uuden albumin kappaletta, ”Motorcycle Maniacs”, ”Teddy Bear” ja ”What Happened To Music”, ovat kelpo tekeleitä. Täältä suunnalta luottoa löytyy erityisesti kappaleelle ”Motorcycle Maniacs”, joka on heittämällä ylitse muiden ja jopa niin väkevä, että se voisi olla unohdettu Judas Priest -helmi yhtyeen kulta-ajoilta. Kappaleen parhaita hetkiä ovat hienoilla kitaraliideilla maustetut kertosäkeet, melodinen ja juuri sopivasti överiksi vedetty kitarasoolo sekä vokalisti Marko Miinalan Rob Halford -tyyliset ultraääniä hipovat kiljahdukset. ”Motorcycle Maniacs” on kaikessa oivallisuudessaan vakuuttava tekele.
Mainos päättyy
Sanktity – ”Jaded And Lost”
Sanktity kuvailee musiikkiaan termeillä crust punk, sludge ja d-beat. Näitä edellämainittuja tämä Torniosta tuleva yhtye yhdistelee huhtikuussa ilmestyneellä ja viisi kappaletta käsittävällä ”Drop Out Of Life” -demollaan. Ensimmäisellä kerralla demon soittimessa pyöräyttäessäni mieleen jäi armottoman tunkkaiset soundit, joista Lars Ulrichinkin virnuilemaan saamat virvelisoundit ovat kaiken huippu. Mieleen jäi myös ”Dystopia”- kappaleen puhtailla kitaroilla kulkeva alkupuoli – ehkä siksi, ettei siinä ole kaiken huomion itseensä vetäviä rumpuja. Toisella kuuntelukerralla virvelisoundiin alkoi jo jossain määrin tottua, ja myös kappaleita, joissa rummut ovat mukana pystyi kuuntelemaan suurempia irvistelemättä. Selkeätä hittiä demolta ei löytynyt, mutta kappale ”Jaded And Lost” kolahti kuitenkin kappaleista koviten muun muassa pätevän outroriffittelynsä ansiosta.
Mainos päättyy
Devil Creations – ”Conquer & Consume”
Devil Creations tulee Oulusta ja mäiskii omien sanojensa mukaan thrash ja death metallin sekoitusta. Itse jättäisin death metallin pois ja kategorioisin yhtyeen Big Four -vaikutteiseksi metalliksi, sillä niin vahvasti neljän thrash metallin suurimman vaikutus on yhtyeen musiikissa, ja etenkin kahdeksan kappaletta sisältävällä ja nimeä ”Hell’s Exit” kantavalla omakustanteisella levyllä, on kuultavissa. Levy alkaa Megadethmaisella introlla varustetulla kappaleella ”Waking Up In Hell”. Kappale ei ole levyn väkevimpiä, mutta on siinäkin hyvät puolensa kuten noin neljän minuutin paikkeilla kuultavat jylhät kitaraliidit. Levyn toinen kappale kulkee nimellä ”God Unbless You” ja tärähtää käyntiin väkevillä thrash-riffeillä. Meininki kuitenkin lässähtää turhaan monimutkaisuuteen ja alun lupaava alku jää lunastamatta. Kolmantena kappaleena käyntiin pyörähtää ”Freak In Your Eyes”, josta löytyy monia vanhalle koululle kunniaa tekeviä riffejä, jotka toimivat selkeytensä ja yksinkertaisuutensa takia oivallisesti. Myös noin kolmen minuutin kohdalla alkava loppuosa toimii melodisuudessaan mukavasti. Levyn neljäs kappale ”Braggarts Fall” kantaa edellisen kappaleen tavoin kelpo riffejä, mutta jää kokonaisuutena varsin sekavaksi – kirous, joka tuntuu värittävän melkein koko levyä. Viides kappale kantaa nimeä ”Maximum Distortion”, mutta sisältää nimestään huolimatta myös puhtaita soundeja. Kappaleen junttaava pääriffi muistuttaa vahvasti Metallican klassikkoa ”For Whom The Bell Tolls”, mikä ei ole yhtään hassumpi juttu. Seuraavana kaiuttimista kantautuu kappale ”Animal Side”, joka lainaa ensimmäiset sekuntinsa hyvinkin suoraviivaisesti Megadethin kappaleesta ”Skin O’ My Teeth”. Mega-Mustainen sävelkynän tasolle Devil Creations ei ”Animal Side” -kappaleessa kuitenkaan yllä. Seuraavana päästään seitsemänminuuttiseen kappaleeseen ”Conquer & Consume”, joka tuo riffiensä puolesta mieleen vanhan Slayerin. Kappaleessa on kelpo riffejä ja se sijoittuukin levyn terävimpien kappaleiden listalle. Tosin kappaleen melkein kahdeksan minuutin kesto hieman puuduttaa. Levyn viimeinen kappale ”Hell’s Exit” ei sen sijaan puuduta, vaikka kestääkin kymmenen minuuttia ja on vielä kaiken lisäksi instrumentaali. Herkulliset melodiat ja hienosti toimiva rakenne kuljettavat kappaletta hyvin eteenpäin. Kappaleen kruunaa lopun jyhkeä kitaramelodia. Valitsen kuitenkin teille soitettavaksi kappaleen ”Conquer & Consume”, sillä siinä vokalistikin pääsee hommiin ja siitä on kaiken lisäksi tarjolla myös elävää kuvaa.
Pohjois-Suomen metallivaltikka menee Kemiin ja yhtyeelle Free Heart, jonka kappale ”Motorcycle Maniacs” on eittämättä viikon väkevin kappale. Yhtye pääsee täten kilpailemaan hamassa tulevaisuudessa selviävistä palkinnoista.
Mikäli mielit yhtyeesi kanssa Demonurkan syyniin, lähetä demosi meille osoitteessa: http://kaaoszine.fi/demoupload/
