Demonurkka vol. 78 (vk 44/2017)

Kirjoittanut Tapio Aro - 5.11.2017

Thrash metal on homman nimi Demonurkassa tällä viikolla. Demolaarista kyseistä genreä edustamaan löytämäni kolme yhtyettä ovat Oppressive, Blackhill ja Raatola, joista jokaiselta olen valinnut vanhojen tapojen mukaan sen väkevimmän kappaleen teille soitettavaksi. Näistä parhaan kappaleen sisuksistaan sylkäissyt yhtye ja samalla se, joka pääsee kilpailemaan paikasta ensi kesän Nummirockiin selviää jutun lopussa.

https://fi-fi.facebook.com/oppressivefi

 Oppressive – No Winner, No Victory

Oulun Oppressive on täällä taas ja homman nimi on edelleen thrash metal erinäisillä mausteilla. Etenkin death metal on mausteista maistettavissa, vaikkakin sitä ei enää annostellakaan yhtä suurella mitalla kuin yhtyeen viime julkaisulla, mikä on toisaalta sääli, sillä pidin eritoten yhtyeen death metallille flirttailevista kappaleista. Ei tätä Oppressiven Demonurkkaan lähettämää ”Justified For Blood” -tuplasinkkua silti huonoksi voi moittia, sillä tuotanto on kelpo tasolla ja kappaleetkin toimivat ihan mukavasti. Kuningasriffit ovat kuitenkin sen verran vähissä, että niitä joutuu välillä oikein etsimään. Kahdesta kappaleesta nimikkokappale ”Justified For Blood” ei jätä oikeastaan mitään muistijälkiä, mutta ”No Winner, No Victory” -kappaleen lopusta löytyy jo kelpo menoa. Pelkkä onnistunut outro ei tosin pysty nostamaan kappaleen tai tuplasinkun kokonaisarviota turhan korkealle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

http://www.facebook.com/blackhillband/

Blackhill – Hate You

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Leppävirran teollisuushallien nurkissa kasvanut Blackhill lähestyy Demonurkkaa kappaleellaan ”Hate You”. Ensimmäisellä kerralla kappaletta kuunnellessa korviin pistää varsin heikkolaatuinen tuotanto, josta pahviset kitarasoundit ovat jäävuoren huippu. Paremmilla soundeilla on jotain korjattavissa, mutta kyllä yhtyeen sävellyskynätkin viilausta vielä kaipaavat. Kappale kärsii eritoten yleisestä sekavuudesta. Erityisen vahvaa sekavaisuutta aiheuttaa outroriffi, joka pamahtaa käyntiin kun kappaleen on luullut jo loppuvan. Löytyy kappaleesta myös hyviä puolia, kuten noin kahden minuutin ja viidentoista sekunnin paikkeilla alkava ja mukavaa crossover-rämistelyä tarjoileva väliosa, johon yhtyeen vokalistin asenteellinen laulusoundi tuntuu sopivan kuin huivi Mike Muirin päähän. Pienet valon pilkahdukset eivät kuitenkaan onnistu kääntämään uppoavaa laivaa takaisin pinnalle.

https://www.facebook.com/raatola/

Raatola – ”Godforsaken

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Raatola on vuonna 2015 perustettu death-thrash-poppoo Tuusulasta. Demonurkan ihmeteltäväksi yhtye on lähettänyt ”Reign Of Roots” -EP:nsä, joka on järjestyksessä jo yhtyeen kolmas julkaisu. EP:n voi tosin luokitella myös omakustannealbumiksi, sillä siltä löytyy seitsemän kappaletta, joiden yhteenlasketuksi kestoksi tulee pari minuuttia vaille puoli tuntia. Julkaisun soundit ja tuotanto täyttävät niin ikään pitkäsoitolle asetetut vaatimukset. Myös se tärkein eli kappalemateriaali on kunnossa ja kappaleiden väliltä löytyy mukavaa vaihtelua. Tarjolla on suoraviivaista kaahausta (”Purgatory” ja ”Godforsaken”), pahaenteistä hidastelua (”Morbid Obsessions”), Pantera-tyylistä mätäntää (”Crimson”) kuten myös progressiivisempiä mausteita (”Reign Of Roots”). Levyn parhaan kappaleen valinta ei ole mikään nopea projekti, sillä kappaleet ovat järjestäen kovaa luokkaa. Päätyköön levyn parhaan kappaleen -titteli kuitenkin tällä erää kappaleelle ”Godforsaken” sen tiukkojen ja nopeiden riffien sekä hienosti junttaavan ja hyvää kontrastia kappaleeseen tuovan välikohdan ansiosta.

Viikon väkevimmät rässit löytyvät kappaleesta ”Godforsaken”, josta on vastuussa Raatola. Yhtye pääsee täten kilpailemaan paikasta vuoden 2018 Nummirockiin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Mikäli mielit yhtyeesi kanssa Demonurkan syyniin, tyrkkää demosi meille osoitteessa: http://kaaoszine.fi/demoupload/