Demonurkka vol. 95 (vk 9/2018)
Voihan punk! Kolme tiukkaakin tiukempaa orkesteria on valkattu tämän kerran demonurkkaan. Vaikka teemana on punk, on kaikki kolme bändiä hyvin eri tyylisiä, joten tällä viikolla on jokaiselle jotakin. Arvostelussa Kolaus, Kouristus ja Teresa Banks.
Kolaus – Kolaus
2017 Perustettu Kolaus soittaa hyvän tuulista ja rallattelevaa suomipunkkia. Meno on vastaavaa, mitä Pää Kii ja Kakkahätä-77 orkestereiden jälkeinen suomipunk useammin tarjoilee. Simppeliä rallattelevaa menoa, kertosäkeet tarttuvat päähän kuin kärpäspaperi ja ekalla kuuntelulla osaat laulaa ne mukana. Kolaus kyllä hoitaa tonttinsa vallan mainiosti, eikä tarvise hävetä isommilleen. Alkuun bändin meno kuulosti liiankin tutulta, mutta useamman kerran kuuntelun jälkeen bändin soundi ja meno alkaa miellyttämään. Rentoa menoa ilman sen kummempaa puhkumista.
Mainos päättyy
Kouristus – Usva
Valkkasin tämän bändin ihan kylmästi nimen perusteella. Piru, voiko olla kovempaa nimeä kuin Kouristus? No en äkkiseltään keksi. Hc/grind/crust -punkkia veivaava bändin on ollut viisi vuotta aktiivisena ja julkaissut aikasemmin kaksi kasettia ja yhden digitaalisen EP:n. Bändin uusin teos kantaa nimeä ”Demo 2017”. Se sisältää kuusi kappaletta, joista kertyy soittoa alle viisi minuuuttia. Meno on siis aika raivokasta. Tämmöinen vanhan liiton väkivaltainen mäiske kyllä lämmittää arvostelijan sydäntä — turpaan vaan armottomalla vauhdilla ja sitten nopeasti kiljua juomaan. Pirun äkäisen demon parhaimmaksi biisiksi nousee levyn pisin kappale ”Usva”, jonka alle puolentoista minuutin kestoon on työnnetty aika paljon kamaa. Raskaalla runtalla alkava kappale räjähtää loppua kohti ja arvostelijalta meinaa lähteä pää irti. Ainut miinus demolla on lievästi diskanttinen äänimaailma: alapää ei pörise niin kivasti kuin tämmöisessä musassa pitäisi pöristä.
Teresa Banks – Carla
Rakkaudesta skeittipunkkiin ja melodiseen hardcoreen -ajatuksen takia perustettu Teresa Banks on tämän kerran kansainvälinen lisäys demonurkkaan. Bändissä kun vaikuttaa niin suomalaisia, espanjalaisia kuin italialaisiakin soittajia — joskin bändin kotikaupunki on ihan Helsinki. Kyllähän tästä haiskahtaa 90-luvun jenkkipunk-bändin meno aika vahvana. Ainakin ”Carla” biisi onnistuu luomaan niin autenttisen soundin ja menon, että varmasti moni erehtyisi biisin julkaisuvuodesta. Soitto on lennokasta ja siinä on kivasti vauhtia. Soundipuolella on kaikki kohdillaan ja vokalistin poikamainen, mutta silti käheä ääni, on persoonallinen lisä bändiin. Vallan mielenkiintoinen bändi, joka on ilmeisesti saanut huomiota isommaltakin yleisöltä. Kyllähän tämän tyyliselle menolle on mielestäni kysyntää.
Mainos päättyy
Olipas se yllättävän tiukka demonurkka taas kerran. Kahvikupin mittaisen miettimisen jälkeen voittajaksi valkkautui Teresa Banks, jonka energinen meno miellytti korvaa. Onnea!
Ai, onko sullakin demo? Lähetä se Demonurkan ihmeteltäväksi.
http://kaaoszine.fi/demoupload/
Kirjoittanut: Janne Partanen
Mainos päättyy
