Demonurkka vol. 99 (vk 13/2018)
Demonurkassa on tarjolla metallista mäiskettä koko rahalla. Kolme kovaa bändiä on taas poimittu, ja niistä yksi valitaan viikon voittajaksi. Arvostelussa ovat CJC, Ninetyfive50 ja Hagalas.
CJC – Pirunkukkula
Muutoksen tuulet ovat muovanneet CJC-bändin ulosantia viimeisten vuosien varrella. Imatralainen bändi mietiskeli yhdeksän vuoden verran ja pähkäilyn tuloksena laulukieli vaihdettiin suomeen ja turha ”puristelu” heitettiin menemään. Tarkoituksena oli saada kasaan biisejä, jotka eivät anna sekuntiakaan armoa.
Jätkät ovat saaneet kasaan ihan mukavan kuuloista mäiskettä. Tyylilajina on raskas suomihevi, jossa kitarat runnovat matalalta, ja vokalisti iskee tiskiin painavaa sanaa. Bändin vokalisti vetää mainiosti puhtaalla soundilla, jossa on kumminkin mukana tiettyä särmää ja munaa. Vastaavan tyyliset bändit sortuvat liian usein huonoihin vokalisteihin, joten mukava, kun vastaan tulee poikkeuksia. Soundipuolella mennään hyvin rujolla pohjalla, joka miellyttää hyvin paljon arvostelijan korvaa. Tietty raaka, lähes livemäinen meno toimii paljon paremmin tällaisessa runnovassa musiikissa kuin täysin muoviset ja hengettömät soundit. Yhdeksän vuoden kypsyttely on tehnyt hyvää, ja CJC kuulostaa vallan mainiolta.
Ninetyfive50 – Beauty And The Beast
Äkäinen, melodista groovemetalia räimivä Ninefive50 on saanut lyhyen olemassaolonsa aikana paljon kehuja kovasti livemenostaan. Sama meno tuntuu tarttuvan myös levymuotoon. Bändin veivaama tiukan tappava meno on raskasta mutta samalla hyvin tarttuvaa. Jätkät tasapainoilevat hienosti kahden maailman välillä, samaan pystyvät muun muassa Lamb Of God ja Pantera. Pirun vaikean nimen lisäksi bändin vahvuuksiin kuuluu se, ettei se kuulosta suomalaiselta, joten Ninetyfive50 saa rymistellä Suomessa aika yksikseen. Mitäpä tässä turhia lässyttämään: kun homma toimii näin hyvin, tulee bändi pääsemään vielä pitkälle.
Mainos päättyy
Hagalas – Humanity Revised
Jyväskylästä kuuluu kummaa jyrinää, kun Hagalas-bändin uutuuslevy astuu demonurkan arvioitavaksi. Meno on melodista death metalia, ja ihan pätevän kuuloista semmoista. Soundipuolella olisi voinut tehdä pientä säätöä, sillä vokalisti meinaa jäädä välillä musiikin jalkoihin. Etenkin kertosäkeet olisivat kaivanneet tuplausta tai jonkinlaista boostia lauluun. Meno on muuten mukavan surisevaa, eli ihan toimivaa, joskin demomaista menoa. Pientä petrattavaa olisi myös promomateriaalien lähetyksessä. En saanut promoa millään ohjelmalla auki, mutta onneksi bändin materiaalit löytyivät Spotifystä. Suosittelen myös tarkkuutta siihen, mitä saatekirjeeseen kirjoitetaan, ja mitä bändin infoissa lukee. No, tekevälle sattuu… Hagalas on tehnyt ihan mukavan kuuloisen julkaisun ja odotan mielenkiinnolla, mitä tulevaisuus tuo bändille.
Mainos päättyy
Semmoista mäiskettä! Kolmikosta sai pään liikkumaan eniten Ninetyfive50, joka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen bändi kaikille groovemetalin ystäville.
Ai, onko bändilläsikin demo? Lähetä se Demonurkan ihmeteltäväksi.
http://kaaoszine.fi/demoupload/
Kirjoittanut: Janne Partanen
