Deströyer 666 – Wildfire
Australialaisen black/thrash metallin sanansaattaja Deströyer 666:n viimekertaisesta studiojulkaisusta ”Defiance” (2009) on kerennyt vierähtää jo pitkä aika. Lukuun ottamatta ”To The Devil His Due” -singlekokoelmaa (2010) yhtye ei ole kummemmin julkaissut mitään uutta, mutta tänä vuonna voimme heittää huolet pois: bändin viides studioalbumi ”Wildfire” ilmestyy helmikuussa tarjoten uutta epäpyhää mustaa thrashia!
Vaikka yhtye on ollut pystyssä jo vuodesta 1994 asti, sen diskografiasta löytyy tällä hetkellä vain viisi kokopitkää ja muutamia single- ja EP-julkaisuja. Minua se ei pahemmin haittaa, sillä Deströyer 666:n tuotokset ovat aina olleet taattua ja tiukkaa tavaraa; laatu on omasta mielestäni korvannut määrän. Mutta pysyykö ”Wildfire” yhtä hyvässä tasossa kuin edelliset kokopitkät? Entä voisiko se ylittää odotukset niin korkeisiin sfääreihin, että kiilaa jopa upeiden ”Unchain The Wolves” (1997) ja ”Phoenix Rising” (2000) ohi?
Liki 40 minuutin mittainen ”Wildfire” toimii siinä missä edellisetkin kokopitkät: albumi on kokonaisena pakettina sitä tuttua ja turvallista antikristillistä Deströyer 666:iä nopeiden, rujojen ja tiukkojen sävellyssovitusten ohella, mutta poikkeuksena se tarjoaa jotain uuttakin. Muutamiin kappaleisiin (esim. ”Tamam Shud”) on nimittäin sovitettu puhtaita lauluosuuksia, ja myös levyn avausbiisiin ”Traitor” on mahtunut alkukirkaisu, joka oli itselleni hieman odottamatonta kuultavaa. Tämäntapaiset ratkaisut toimivat levyllä yllättävän hyvin, sillä puhtaita lauluja ei ole sovitettu kuitenkaan liian överin kuuloiseksi.
Mainos päättyy
Omat suosikkini levyltä ovat ehdottomasti ”Hymn To Dionysus”, erityisen poikkeava instrumentaalliralli ”Artiglio Del Diavolo”, nimikkokappale ”Wildfire”, sekä lyhyt, mutta sitäkin toimivampi ”Die You Fucking Pig!”. Toisaalta kappalelistaan on mahtunut hieman kehnoakin materiaalia, kuten ”White Line Fever”, joka on lyhyeksi kappaleeksi turhan ohimenevä veisu.
Vaikka ”Wildfire” ei onnistukaan ylittämään klassisten julkaisujen ”Unchain The Wolves” ja ”Phoenix Rising” asettamaa rimaa, olen minä ainakin tyytyväinen kuulemaani. 40 minuuttia kuluu hyvin nopeasti tällaisen julkaisun parissa, jossa Deströyer 666 pursuaa edelleen sellaista raivoa ja raakaa energiaa, johon kukaan black/thrash metallin ystävä ei tule pettymään. Siitä voin olla varma!
8+/10
Kappalelista:
Mainos päättyy
01. Traitor
02. Live And Burn
03. Artiglio Del Diavolo
04. Hounds At Ya Back
05. Hymn To Dionysus
06. Wildfire
07. White Line Fever
08. Die You Fucking Pig!
09. Tamam Shud
Kirjoittanut: Sami Elamaa
Mainos päättyy