Devin Townsend on elänyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vaiherikasta ja mielenkiintoista uraa, vaikkei ole koskaan saavuttanutkaan jättisuosiota. Musiikillisen matkan kestettyä nyt jo yli kaksi vuosikymmentä Townsend päätti koota ajatuksensa musiikistaan, urastaan ja itsestään kirjan muotoon. Matka ei toki ole ohi: tässä on ”Only Half There”.

Muusikkona Townsend nousee itselläni ylitse muiden. Olen aina arvostanut kokeilevaisuuden ja taidon lisäksi hänen ajatuksiaan musiikista ja maailmasta, ja ilokseni kirja on pullollaan Townsendin pohdintoja kaikesta näiden väliltä. Townsend ei jätä juuri mitään osaa urastaan analysoimatta ja tutkimatta, ja kirjan tekstistä huokuu aitous ja rehellisyys kaikkea kohtaan. Jokainen uran vaihe ja jokainen levy käydään läpi huolella ja rehellisesti tarkastellen – Townsend ei tyydy vain toteamaan olevansa tyytyväinen tai tyytymätön vaan antaa sanojen virrata aidosti. Muutama lukemistani muusikoiden kirjoittamista urapohdinnoista on jäänyt vain levyjen luomisvaiheiden kronologiseen listaamiseen, mutta Townsend kohtelee laajaa musiikillista katalogiaan tarkemmin ja rehellisemmin.

Varsinainen tekstikin on mukavaa luettavaa, etenkin Townsendia näin vuosien ajan ihailleelle. Mikäli on sattunut katsomaan hänen kanssaan tehtyjä haastatteluja, saattaakin tietää Townsendin olevan hyvin monisanainen, jaaritteleva ja jokseenkin teatraalinen puhetavaltaan – ”Only Half There” on silkkaa filtteröimätöntä Townsend-puhetta. Hetkittäin Townsend keskeyttääkin tekstinsä ja toteaa taas ajautuneen jaarittelemiseensa ja tuo näin orgaanista puhemaisuutta tekstiin. Koko kirja tuntuukin hyvin luonnollisesti Townsendin tekstiltä, eikä ole vaikeaa kuvitella hänen kertovan kirjasta löytyviä tarinoita ääneen. Jotkut tutuksi tulleet tarinat – kuten surullisenkuuluisa Jay Leno -tapaus tai eräs huonosti harkittu antiikkipalosammutinsuihkuttelu, joista olen haastatteluissa kuullut – ovat hyvin tunnistettavalla tavalla kerrottuja. Tämä onkin kirjan vahvimpia puolia: se tuntuu juuri Townsendin kirjalta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Townsendin jaarittelevuus saattaa toki olla joillekin liikaa, kuten hän hetkittäin viittaileekin kirjan aikana. Kirjan lukeminen kesti itsellänikin hyvin kauan, vaikka kiinnostusta sitä kohtaan löytyikin vaikka muille jakaa. Jollain tasolla tämän voisi toki sanoa tuovan lisää aitoutta tekstiin (ja näin asia onkin), mutta hieman hankalaa luettavaa se silti ajoittain on. Etenkin kirjan lopettava muutaman sivun pituinen pätkä Townsendin ajatuksista elämästä on hyvin pohdiskelevaa ja vaikeaselkoista. Tämä on kuitenkin vain pieni töyssy, sillä Townsendin tapa kertoa asioista on hyvin luonnollinen ja soljuva, eikä tunnu siltä, että Townsend pakottaisi itseään kertomaan asioista. Esimerkiksi ”Infinity”-levyn ja Townsendin senaikaisten päihdeongelmien ja minäkuvan käsittely on hyvin laajaselitteistä, mutta kuitenkin hyvin luonnollisella tavalla pohdiskelevaa ja omalaatuista.

Kirja ei ole pelkkä Townsendin kronologinen analyysi urastaan ja levyistään, vaan mukana on tarinoita hänen elämänsä keskeisistä ihmissuhteista ja myös yllättävänkin suorasanaista pohdintaa musiikkiteollisuudesta ja sen ympärillä pyörivästä rahasta. Kirjan loppuvaiheilla oleva luku Townsendin tienesteistä ja levymyynneistä on etenkin hyvin mielenkiintoista luettavaa, sillä kovin usein näin syvälle asian ytimeen ei pääse. Luvun aikana pohditaan myös hieman keikkamyymisen strategiointia ja sitä, kuinka joskus on hyvä heittää joillain alueilla keikkaa, josta ei välttämättä saa voittoa. Townsend ei myöskään pelkää myöntää ymmärtävänsä, että joskus myydäkseen levyjä on tehtävä levyjä, ja tiedostaa muusikkona olemisen kaupallisen aspektin.

Kirjassa parhainta on kuitenkin Townsend itse. ”Only Half There” tuntuu juuri Townsendin kirjoittamalta, mikä jollain tavalla tuntuu erottavan sen monesta muusta muusikon omaelämänkerrasta, joka saattaakin olla omaa tekstiä mutta ei onnistu tuntumaan itse henkilön kertomalta. ”Only Half There” on rehellinen, aito ja rohkea teos ja tuntuu luettaessa juuri niin luonnolliselta, kuin omaelämänkerran toivoisi tuntuvan. Tämä ei ole vain Townsendin tarina kirjamuodossa, vaan on osa hänestä tiivistettynä upeasti kirjamuotoon.

9½/10

Kirjoittanut: Thomas Frankton