Devin Townsendin mukaan Strapping Young Ladin paluuta ei kannata odottaa: ”Se ei ole enää osa elämääni”
Kanadalainen metalliseppä Devin Townsend tunnetaan monesta eri projektistaan. Monelle fanille Strapping Young Lad on edelleen rakkain Townsendin yhtyeistä.
Nyt Townsend kuitenkin paljastaa The Metal Meltdownin haastattelussa, että bändin mahdollista paluuta ei juuri kannata odottaa.
”Sama asia, joka sai Strappingin toimimaan niin hyvin, kun olin 25-vuotias, olipa Lightwork tai The Puzzle mielestäsi paskankaan arvoinen tai ei, se on sama prosessi. Joten sama asia, joka tuotti sen, tuotti myös tämän [uuden albumin]. Ja ainoa syy Strappingin olemassaoloon silloin oli se, että olin uskollinen itselleni. Se on ainoa syy, koska silloin se oli totuuteni”, Townsend kertoo ja jatkaa:
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
”Tämän musiikin tekemisen prosessi juontaa juurensa siihen, että yritän parantaa itsenäni iän myötä, sillä nuorempana minulla oli paljon ongelmia. Joten jos ihmiset todella rakastavat jotain, joka tapahtui missä tahansa vaiheessa uraani, oli se sitten Empath tai Strapping tai Ziltoid tai Epicloud tai mitä tahansa, niin toivon, että he ymmärtäisivät, että asia, jota he luultavasti arvostavat siinä, on se, että se on tehty rehellisesti. Ja jos en pysty olemaan rehellinen jostain asiasta, ihmiset eivät pidä siitä. Ehdottomasti. Ja mieluummin minua inhottaisiin siksi, mitä olen, kuin että minua rakastettaisiin siksi, mitä en enää ole.”
”Strapping on valtava osa elämääni – oli valtava osa elämääni – ja rakastan kaikkia näitä tyyppejä ja puhun heille edelleen. Tekemiseni luonne kuitenkin teki siitä sellaista, että ne opetukset, joita minun oli opittava tuosta elämäni jaksosta, heijastuivat sisällössä. Ja nyt se ei ole osa elämääni tavalla, johon voin samaistua, ja ennen kaikkea se ei ole osa elämääni tavalla, johon haluan palata.”
”Strapping on valtava osa elämääni – oli valtava osa elämääni – ja rakastan kaikkia näitä tyyppejä ja puhun heille edelleen. Tekemiseni luonne kuitenkin teki siitä sellaista, että ne opetukset, joita minun oli opittava tuosta elämäni jaksosta, heijastuivat sisällössä. Ja nyt se ei ole enää osa elämääni tavalla, johon voin samaistua, ja ennen kaikkea se ei ole osa elämääni tavalla, johon haluan palata.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
