Dimmu Borgiria, Therionia, Saxonia: katso mitä helmikuu tuo tullessaan uusien albumeiden suhteen
Levyhyllyssä näyttää olevan tyhjää tilaa! Mobiililaitteen muistiin mahtuisi vielä lisää kuunneltavaa! Mietitkö nyt, mitä uusia julkaisuja kannattaisi hankkia? Miltä yhtyeeltä on tulossa uutta musiikkia? Kaaoszinen toimitus päätti kerätä avuksesi muutamia nostoja tulevan kuukauden julkaisuista. Helmikuu – tuo vuoden lyhin kuukausi – tarjoaa sekin kuultavaksi erinäisiä julkaisuja, joista haluamme nostaa esille seuraavat:
Saxon – Thunderbolt
Perinteisen heavy metalin suurnimi Saxon ei ole pitkästä urastaan huolimatta vielä eläkeiässä. Andy Sneapin tuottama “Thunderbolt” on Saxonin 22. albumi, ja mikäli Kaaoszinen ennakkoarviota on uskominen, kyky kirjoittaa iskevää heavy metalia on vielä tallella. Mitään suuria tyylisuunnan muutoksia tältä yhtyeeltä ei kannata odottaa, vaikka joitain uusia juttuja kokeillaankin.
Mainos päättyy
Paara – Riitti
Kotimainen Paara ihastutti kuuntelijoita suuresti jo debyytillään “Yön olevainen puoli” vajaa kolme vuotta sitten. Tämän jälkeen monet ovat varmasti odottaneet yhtyeeltä uutta tuotantoa. Helmikuun alkupuolella yleisölle tarjoillaan neljän biisin verran tunnelmoivaa folk-sävytteistä black metalia. Itseltäni ensimmäinen levytys onnistui menemään lukemistani kehuista huolimatta totaalisesti ohi, joten tämä virhe täytynee korjata nyt.
Therion – Beloved Antichrist
Sinfonisen metallin pioneeri Therionin uutta albumia on odoteltu jo kuutisen vuotta. Helmikuun alussa odotus palkitaan, kun Christofer Johnssonin kipparoiman yhtyeen uusi “Beloved Antichrist” -albumi julkaistaan. Kyseessä ei tosin ole ihan mikä tahansa albumi, vaan kolmisen tuntia kestävä rock-ooppera, jonka tarinaa kerrotaan 27 eri hahmon kautta.
Mainos päättyy
Rotting Christ – The Call (EP)
Kreikkalainen black metal -veteraani Rotting Christ jatkaa 30-vuotisen uransa juhlistamista julkaisemalla kevään aikana sekä EP:n että 33 biisiä sisältävän tuplakokoelman. Helmikuussa näistä eetteriin pääsee kaksi biisiä sisältävä EP. Toinen biiseistä on live-versio “The Sign of Evil Existence” -biisistä, jonka bändi julkaisi ensimmäistä kertaa 90-luvun alussa “Thy Mighty Contract” -levyllään. Kuultavaksi saadaan siis itse asiassa vain yksi uusi biisi. Tällaisten EP:itten julkaisusta voidaan olla monta mieltä, mutta mukavahan tältä bändiltä on jotain uutta saada kuultavaksi.
Harakiri for the Sky – Arson
Jonkinlaisessa nousukiidossa oleva, Suomessakin tammikuussa muutamalla keikalla ihastuttanut itävaltalainen Harakiri for the Sky täräyttää 16. helmikuuta julki neljännen täyspitkänsä “Arson”. Post black metalin ja melodisen death metalin välimaastossa operoiva bändi sai Metal Crane Festivalilla Nosturissa ainakin oman niskan jo nykimään varsin tyytyväiseen tyyliin, joten tämä levy täytyy ehdottomasti katsastaa tarkemmin. Ensimmäisten kuuntelujen perusteella tarjolla on varsin mieluisaa kuunneltavaa. Ihan suuntauksensa kirkkaimpaan kastiin tämäkään levy tuskin bändiä nostaa, mutta ei tämä missään tapauksessa huonoa kuunneltavaa ole.
Visions of Atlantis – The Deep & The Dark
Naisvokalistivetoinen sinfoninen metalli elää selkeästi kultakauttaan juuri nyt. Myös tässä genressä saadaan nauttia uudesta tuotannosta, kun koko 2000-luvun toiminut Visions of Atlantis julkaisee kuudennen täyspitkänsä helmikuun puolessavälissä. Bändi vie uudella levyllään kuulijansa yhä myyttisen Atlantiksen maailmaan – syvälle pimeyteen.
Avslut – Deceptis
Ensikosketukseni ruotsalaiseen Avslutiin oli vuosi sitten, kun bändi soitti keikan Bergenissä peruuntuneen Blastfestin aikaan. Jo tuolloin tuumasin, että tämähän on varsin asiallista ihmisvihan julistamista. Viime kesänä näkemäni toinen bändin keikka vain vahvisti tätä mielikuvaa. Nyt, saatanan vuonna 2018 bändi julkaisee 23. helmikuuta debyyttialbuminsa “Deceptis” Osmose Recordsin suotuisalla tuella. Mikäli kylmä ruotsalainen black metal kiinnostaa, suosittelen tutustumaan tähän tuotokseen.
Mainos päättyy
Dimmu Borgir – Interdimensional Summit (EP)
25 vuotta sitten maailmaani astui norjalainen Dimmu Borgir, enkä ole tätä bändiä hylännyt vieläkään. Uutta materiaalia on lupailtu jo ties miten monen vuoden ajan “ilmestyväksi tänä vuonna”. Joko tämä lupaus vihdoinkin lunastettaisiin? Ihan vielä helmikuussa ei täyspitkää saada kuultavaksi, mutta pieni maistiainen uudelta levyltä julkaistaan EP:llä, joka sisältää uuden biisin “Interdimensional Summit” sekä live-version “Puritaniasta”. Tätä minä ainakin odotan suurella innolla!
Shiraz Lane – Carnival Days
Debyyttialbuminsa julkaisun jälkeen suosiotaan vauhdilla kasvattaneen Shiraz Lanen seuraava albumi “Carnival Days” julkaistaan helmikuun loppupuolella. Glam rockin, hard rockin, heavy metalin ja bluesin keskeltä oman tyylinsä kehittänyt yhtye on kolmen jo julkaistun kappaleen perusteella jatkamassa pohjimmiltaan ensimmäisen levynsä hyväksi havaitulla linjalla toistamatta itseään ja vieden soundiaan vielä pidemmälle myös uusien tuulahduksien siivittämänä.
Mainos päättyy
Necrophobic – Mark of the Necrogram
Ruotsalaisen death metalin pioneeri Necrophobic antoi esimakua uudesta musiikista viime vuonna julkaistulla “Pesta”-EP:llä, ja nyt on vuorossa kokonainen albumi äärimmäisen väkevää äärimetallia, jossa parhaimmillaan yhdistyvät black ja death metalin parhaat puolet. Vokalisti Anders Strokirkillä on ikään kuin uusi näytön paikka, koska miestä ei ole kuultu bändin levyillä debyytin jälkeen.
Fu Manchu – Clone of the Universe
Jo yli 30-vuotisen uran tehnyt stoner rock -yhtye Fu Manchu on levyttänyt koko uransa ajan aktiivisesti, ja helmikuussa julkaistava “Clone of the Universe” on sen 12. täyspitkä albumi. Raskas groove yhdistyy rentoon meininkiin oletettavasti myös tällä levyllä.
Koonnut: Jyri Kinnari ja Rudi Peltonen