Joensuulainen Distral on hardcoren syvimmän olemuksen äärellä uudella ”Death Row” -demollaan. Viiden biisin omakustanne ei lähde keksimään pyörää uudestaan, joten miten bändi erottuu muista vastaavista bändeistä?

Menevää hardcorea soittava Distral on varsin uusi tuttavuus itselleni, mutta ”Death Row” -demoa kuunnellessa bändi osaa vakuuttaa. Bändi kulkee amerikkalaisten hardcorebändien linjoilla ja tuotanto on todella aggressiivista. Eli nyt puhutaan siitä oikeasta kunnon hardcoressa, jossa on vauhtia ja vokaalit tulevat huutamalla, eikä mistään semi-puhtaasti vedetystä jätteestä. Biisit ovat todella meneviä ja nopeita. Kitarat surisevat ja runnovat perinteisiä riffejä, vokalisti huutaa keuhkojensa pohjasta ja rumpalilla tuntuu olevan kiire.

Tuotantopuoli on ammattimaista, vaikka tämäntyyliseen musiikkiin sopisi myös rupisempi soundimaailma. Demon viisi biisiä jaksaa kantaa loppuun asti, ja biiseissä on sopivasti vaihtelua. Harmittava tosiasia on se, että vastaavia bändejä ja levyjä on todella paljon. Distral tekee homman ihan hyvin, mutta ei osaa erottua vastaavista bändeistä oikein millään muulla kuin kotimaallaan.. Kun demon saa käteen, sitä tulee kyllä varmasti kuunneltua. Toivottavasti bändi saa työnnettyä musiikkiaan joka suuntaan, sillä jätkien hardcore toimii. Bändi tarvitsisi hiukan jotain omaa näkemystä, mutta muuten: pitäkää linja samana.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

7/10

Kappalelista:
01. Social Fobia
02. Death Row
03. Id Rather Be Dead
04. Shut Up
05. No More

http://www.myspace.com/distral

Kirjoittanut:Janne Partanen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy