Disturbed ja Avenged Sevenfold laittoivat pystyyn maailmanluokan show’n Hartwall Areenalla

Suomen metallikansa puski kirjaimellisesti tuulta päin vaeltaessaan sankoin joukoin Hartwall Areenalle  7. maaliskuuta 2017. Tuonne mainioon metelimestaan oli rantautunut kolme kovaakin kovempaa metallipumppua: Chevelle, Disturbed sekä Avenged Sevenfold. 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Illan avasi ainakin itselleni tuntematon Chevelle. Suureksi iloksi tämä alun perin kolmen veljeksen muodostama bändi oli oikein kelpoa alternative metalia. Setti oli suht lyhykäinen ja ytimekäs, kuten ensimmäiselle bändille hyvin sopiikin. Chevellen poistuttua takavasemmalle joutuikin istumaan kuin tulisilla hiilillä jonkin aikaa Disturbedia odotellessa.

Disturbed aloitti keikkansa ajallaan ja pompautti ihmisten korvat kattoon heti ensimmäisellä biisillä ”Immortalized.” Myös tulta näkyi lavalla heti ensimmäisen biisin aikana, luonnollisestikin pyrotekniikan ansiosta. Ensihätään kuulosti siltä, että David Draimanin ääni olisi hivenen ruosteessa, mutta suoritus parani huimasti mitä pidemmälle setti venyi. Välispiikkejä ei paljon keikan aikana kuultu,ja oikeastaan ihan hyvä niin, sillä Disturbedin setti ei kuitenkaan ollut mikään megalomaaninen, vain 13 biisiä, joista muuten yli puolessa olivat ne pyrot mukana. Fanien iloksi settilistaan kuului vanhojen hittien lisäksi myös suuren suosion saavuttanut coverbiisi ”Sound of Silence”. ”Down with the Sickness” -kappaleen jälkeen ilo olikin sitten ohi, kuten myös Disturbedin veto. Viimeistään tässä vaiheessa vähintään puolet katsojista eli noin 5 500 ihmistä odotteli henkeään pidätellen illan pääesiintyjää lavalle.

Vaikkakin aikataulussa seisovat soittoajat olivat noin-aikoja, silmään pisti se, että illan pääbändi Avenged Sevenfold oli mainitusta ajasta ainakin vartin myöhässä. Kärsimättömämpää kaveria asia varmana otti kaaliin, odottavan aika on pitkä ja niin edelleen. Olin etukäteen kuullut kovasti kehuja bändin live-esiintymisestä, mutta luotin enemmän omiin silmiin ja korviin tässäkin tapauksessa. Avenged Sevenfoldin ihan mukiinmenevää keikkaa kuunnellessa kävi kyllä mielessä parikin kertaa, mikä on se SE juttu: miksi tätä bändiä hypetetään aivan solkenaan? Vaikka musiikki olikin taitavasti soitettua eikä laulajakaan kuulostanut hassummalta, en kuitenkaan saanut kiinni siitä jostain, mikä erottaisi bändin selkeästi muista saman genren bändeistä ja nostaisi sen timanttiliigaan. Mutta ei se mitään, ei anneta asian häiritä. Areenalla oli selkeästi tunnelma katossa koko Avenged Sevenfoldin keikan ajan, ja varmaan ihmiset olisivat viihtyneet paikalla vaikka maailman tappiin saakka, mutta se ei valitettavasti ollut mahdollista.

Summa summarum: Jokainen bändi hoiti tonttinsa hyvin, ja loppuunmyydyllä Jaffa-tuvalla jengillä oli takuuvarmasti kivaa. Omalla kohdallani illan kovimman vedon nykäisi Disturbed, mutta ennen kuin joku siellä ruudun toisella puolella vetää palkokasvin sieraimeen, voin vain todeta, että tämä on pelkästään mielipideasia, josta ei voi kuin kiistellä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Sarita Kotkavalkama
Kuvat: Teemu Siikarla