Doom metalia triplabasson voimin – Arviossa Fuzziferin ”Nidali”
Suomalainen doom metal -orkesteri Fuzzifer julkaisi loppukesällä uuden albumin ”Nidali”. Ensimmäinen ajatukseni fyysisen albumin saatuani oli, onko kyseessä L-vikainen langennut enkeli. Samaa leikkisyyttä, jota on yhtyeen nimessä, löytyy myös albumin sisäkansissa, jotka tarjoilevat sokeroituja donitseja. Nähtäväksi jääkin, onko samaa sokerikuorrutettua herkkua luvassa tulevassa kuunteluelämyksessä, joka kantaa nimeä ”Nidali”.
Albumin aloittaa helmikuussa julkaistu sinkkulohkaisu ”Thrice Great”, ja tämä old school -doomia tihkuva henkäys pitää yllättävän hyvin otteessaan. Siitä siirrytään paljon kokeellisempaan materiaaliin ”Her Shadow” -kappaleessa. Epätoivon kiljahduksia sisältävä ralli poikkeaa edeltäjästään ja lisää mielenkiintoa. Seuraavana kuultu ”The Two Lost Watchtowers” on hyvin marssimainen poljento, joka rynnii läpi kaaoksen.
”In The Year Of The Doom” päästää pahimmat painajaiset valloilleen doomille ominaisella riipivällä laahaavuudellaan. Seuraavana kuultu ”Sludgey Rotten Organ” leikittelee eri kuuntelutaajuuksilla, ja sen aikana voi matkata eri ulottuvuuksien väliä. Taajuuksien vaihtelu käy kuitenkin hyvin nopeasti pitkäveteiseksi ja ponnettomaksi. ”A Sawtooth Dream” päättää albumin yllättävällä groovaavuudella ja nautin kuunteluelämyksestä sen päätösmelodioiden parissa ehkä ensimmäistä kertaa albumin aikana.
Mainos päättyy
”Nidalilla” sekoitetaan 90-luvun doom-elementtejä kokeellisempaan soundiin, ja se kokeellisuus kääntyy paikoittain taideperformanssin puolelle. Kuuntelijalle jääkin selvitettäväksi, miten kyseinen performanssitaide avautuu omalla kohdalla. Minulta tämä pysäkki jää väliin.
