Doom Unit – III

Kirjoittanut Rudi Peltonen - 1.9.2013

Kotimainen melodinen raskasrock-ryhmittymä Doom Unit on edennyt jo kolmanteen albumiinsa, joka on saanut ytimekkään tittelin ”III”. Vuonna 2009 julkisuuteen Radio Rockin Starba-kisan kautta ponnahtanut bändi on tähän asti onnistunut väistelemään allekirjoittaneen – tai toisinpäin, joten arvostelu tehdään ilman minkään tason tuntemuksia Doom Unitin aiemmista tekemisistä, ilman ennakkoluuloja.
Tarkempi historian ja aiemman kaman tutkiskelu kannattaa. Tulen hyvin nopeasti tulokseen, että bändi on kehittynyt valtavasti lähtöhetkestä, vaikka onkin pysynyt hyvin tunnistettavana. Läpimurtokappale ”Killing Time” on suorastaan ärsyttävä saman sanaparin jankkaamisineen uuden levyn tarttuvimpaan tuotantoon verrattuna. ”Cross the Line” -debyyttilevyn soundi oli myös hieman raskaampi kuin nyt neljä vuotta myöhemmin. Doom Unitia taidettiin sanoa tuolloin metallibändiksi, enää siihen ei ole oikeastaan mitään aihetta, vaan nyt voidaan olla rehellisemmin rockia raskaahkolla vivahteella. Yksi bändin myyntivalteista on varmasti täyteläisen äänen omaava kitaristi-laulaja Jape, josta paikoitellen tulee positiivisia mielleyhtymiä muutamiin stadionluokan bändien vokalisteihin.

”III” on kokonainen, tasainen ja monipuolinen levy, joka kasvaa kuuntelumäärien lisääntyessä. Alkuun se jätti vain hölmistyneen mielikuvan, mutta nyttemmin jyvät erottuvat akanoista, tosin ns. täytemateriaaliin ei ole hirmuisesti sorruttu. Levy etenee varsin kitkattomasti ja meneviä biisejä on useampia, kuitenkin tuhoisampi räjähdysvoima on ladattu levyn alkupäähän ja keskivaiheille.

Pelin avaa voimakas ”Blood Of The Enemies”, joka sisältää oikeastaan kaikki bändin perusasiat, joskaan kovin mieleenpainuvasta tekeleestä ei ole kyse. Tarttuva ”Get Away” on tämän levyn ensimmäinen single- ja videolohkaisu, joka kyllä toimii. Keskivaiheille tultaessa löytyy ehkä albumin kovin isku: vahva rokkaava monitasoinen ”Square1”, jossa etenkin Japen työskentely tuo etäisen positiivisen tuulahduksen muun muassa Alice In Chainsin suuntaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Doom Unitin ”III” lunastaa helposti paikkansa ensikuulemalta, joskaan bändi ei yllä tälläkään levyllä aivan kotimaisten bändien kärkieliitin tuntumaan. Doom Unit ei kopioi liikaa muilta, kuulostaa omalta itseltään, hallitsee toimivien biisien teon ja saa helposti popimman ja raskaamman rockin sulautettua toimivasti yhteen. Tarvitaan vielä kuitenkin napakampia osumia, jos halutaan nousta suuriksi ja mahtaviksi. Ei siinä mitään, näinkin pärjää. Jatkakaa!