Otsikkokuva

Doomin ilosanomaa Ahvenanmaalla – keikkaraportissa The Obsessed ja Klastos

Kirjoittanut Jani Tuomi - 17.11.2026

Ahvenanmaalaisia doom metalin ystäviä hemmoteltiin lauantaina 14. marraskuuta, kun Pub Bastuniin saapui genren todellinen legenda, Scott “Wino” Weinrichin johtama The Obsessed. Jo vuonna 1979 perustettu amerikkalaisbändi on ehtinyt kuolla moneen otteeseen, mutta aina vain yleisön ja Winon omat toiveet ovat menneet yksiin, ja bändi elää taas uutta kukoistuskauttaan. Wino itsehän on monilahjakkuus, eikä hän ole pelkästään pilviveikko rokkari Spirit Caravanista tai St. Vituksesta, vaan myös tunnustettu taidemaalari.

Klastos

The Obsessedin Euroopan-kiertueen skandinaavisella osuudella on mukana myös ruotsalaisnelikko – vai pitäisikö sanoa sludgekko – Klastos, jonka melkoisen tyrnävät riffit olivatkin varsin mukava aloitus illalle.

Klastos tulee Ruotsin Östergotlandista ja on ehtinyt julkaista jo muutaman EP:n sekä viime vuonna ilmestyneen pitkäsoiton, joka tottelee nimeä “Born To Ruin”. Orkesterissa vaikuttavat Eric Jensen (basso ja laulu), Steve Mills (rummut), Joakim Axelsson (rytmikitara) ja Marko Harju (soolokitara).

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Settilista Klastosilla oli seuraavanlainen:

  1. Rat King
  2. Knives and Crosses
  3. Guilt Trip
  4. Poor Little Thing
  5. Serpent’s Way
  6. Made of Mistakes
  7. Trust Issues
  8. I Am

Täytyy sanoa, että kvartetti veti tosiaan hyvillä soundeilla reilun puolituntisen verran hyvää doom/sludgea, joka maistui Candlemassinsa kuunnelleelle. On se vaan kumma, miten Ruotsista löytyy näitä genrensä osaavia bändejä, joista ei ole koskaan aiemmin kuullutkaan. Toivokaamme siis pitkää ikää ja menestystä näille(kin) hepuille. Bonuksena bändin jäsenet olivat myös erittäin mukavia henkilöitä, kun ennen keikkaa vaihdoimme muutaman sanasen heidän oman merchandise-tiskinsä nurkassa.

Klastos kumartaa

The Obsessed

Sen sijaan The Obsessedin merchandise-miesoletetulla oli huono päivä. Hän kiukutteli ja oli todellinen aasiakas-palvelija. No, pitkä kiertue varmasti vaatii veronsa, ja kenties hän oli jo kyllästynyt istumaan omassa merchandise-nurkassaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Harvoin kuulee ohikulkijoilta merkkaritiskin kohdalla, että “älä mene sinne, se on todella hermo tyyppi”, mutta nytpä on sekin nähty ja kuultu.

Itse bändi oli timanttisessa vedossa, eikä minkäänasteista kiertueväsymystä ollut havaittavissa. Winon hoidellessa liidit ja vokaalit muut täydensivät menoa todella ammattimaisesti. Chris Angleberger (basso), Jason Taylor (kitara) ja Bob Pantella (rummut) olivat täydellisen ammattimaisuuden perikuvia. Tämä ei ole aivan kauhea ihme, koska esimerkiksi Pantella on soittanut aikoinaan mm. Monster Magnetissa, joten kaikenlaisia lavoja lienee tullut kierrettyä.

Pub Bastunin pikkulava on varmasti yksi heidän kiertueensa pienimpiä, mutta se tuskin haittasi menoa. Ainakin sen verran iloisella tuulella Wino ja kumppanit olivat koko keikan ajan. He myös kertoivat pitävänsä saarella olemisesta ja totesivat “love your country also”. Hyvin amerikkalaista, mutta pienellä small talkilla saa paikalliset fanit entistä paremmin mukaan meininkiin.

Wino

Ja meininkiähän riitti, setissä tuli melkein parikymmentä biisiä Winon uran varrelta. Uutta levyäkin on tulossa ensi vuoden maaliskuussa, ja siltä kuultiin jo tuoreita lohkaisuja, kuten nimikappale “Live Fast, Love Hard, Die Free”. Pari vuotta vanhemmalta ”Gilded Sorrow” -levyltä kuultiin myös melkoiset helmet: ”It’s Not OK” ja “Stoned Back to Bomb Age”. Kuten aiemmin jo havaittua, pitkältä uralta on vaikea saada kaikkea mahtumaan settiin, mutta materiaalia kuultiin silti hyvin monipuolisesti.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Settilista:

  1. Neatz Brigade
  2. A World Apart
  3. Live Fast, Love Hard, Die Free
  4. Sacred
  5. Streetside
  6. Streamlined
  7. Jaded
  8. The Way She Fly
  9. Skybone
  10. It’s Not OK
  11. Mourning
  12. Climate of Despair
  13. Hiding Mask
  14. Wellspring
  15. Stoned Back to the Bomb Age

Encore:

  1. To Protect and to Serve
  2. Freedom
  3. Brother Blue Steel

Ei ole ihme, että eräs Dave Grohl kehuu bändiä yhdeksi maailman parhaista. Ilta oli varsin erinomainen, ja taas kerran saa kiittää paikallista Grulle Eklundia, joka oli järjestänyt bändit tänne pienen saaren pieneen kapakkaan, jossa meininki on parempi kuin monessa suuren maailman suuressa kapakassa.

https://klastosklastos.bandcamp.com

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

https://www.theobsessedofficial.net